Päätoimittajan kommentti: Qatarin ällökisat koettelevat jalkapallon ystävää – tv-katsoja voi silti iloita kolmesta asiasta

Jalkapalloilun MM-kisojen pitäisi olla iloinen asia, mutta tämänkertaiset, järjestyksessään 22. kisat ovat olleet kielteisen julkisuuden noidankehässä siitä lähtien, kun kisat Qatariin myönnettiin.

Kisapaikkoihin ja muuhun infrastruktuuriin syydetty rahamäärä ja rakentamiseen käytetyn halpatyövoiman kohtelu jättävät kisoihin vastenmielisen leiman, joka ei pyyhkiydy ikinä.

Ja vaikka oluen nauttimista katsomossa tai faniteltassa ei ehkä pidä lukea perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien piiriin, maan tiukka suhtautuminen alkoholiin on muistutus siitä, millaisessa henkisessä ympäristössä jalkapalloa seuraava kuukausi pelataan: kyse on valtiosta, jonka lainkäyttö perustuu vanhoilliseen islamin tulkintaan.

Ei Qatar ole pääsyyllinen

Qatar ansaitsee kriittisen tarkastelun, mutta maa ei olisi kisoja saanut, ellei kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa olisi niitä sille myöntänyt. Jos siis syyllisiä haetaan, kaikista oikein osoite on FIFA-Strasse 20, Zürich, Sveitsi. Siellä sijaitsee järjestön päämaja.

Mutta ei Fifaakaan olisi ilman sen eri jäsenmaiden liittoja eikä varsinkaan ilman sponsoreita.

Jalkapalloilun MM-kisojen tervehdyttäminen edellyttäisi laajaa ja yhtenäistä jäsenliittojen rintamaa, jolle eettiset kysymykset olisivat prioriteetti numero yksi. Sama koskee sponsoreita. Mutta tähän asti tärkeysjärjestyksen ykkönen on ollut raha.

Toivottavasti tapaus Qatar on muutoksen siemen.

Joka tapauksessa pelit alkavat, kun kilvoittelu käynnistyy armottomalla tahdilla kahdeksassa alkulohkossa. Ottelutapahtumat ja -tulokset aina maailmanmestarin kruunaamiseen asti tulevat täyttämään urheilujulkisuuden seuraavan kuukauden ajaksi. Hienoja maaleja, game-saver -torjuntoja, törkytaklauksia, avainpelaajien loukkaantumisia, tuomarivirheitä, VAR-turhautumisia kaiken kaikkiaan 64 pelin verran.

Lue myös: Kommentti: Qatarin verikisojen pelaajilla edessään elämänsä päätös – vaikeneminen on kannanotto

Kellonajat suosivat penkkiurheilijaa

Suomalaisille ja eurooppalaisille jalkapallon ystäville (jos ei ole päättänyt olla katsomatta, niin kuin jotkut omatkin tuttuni ovat vannoneet) Qatarin ällökisoissa on kolme asiaa, joista voi koettaa nauttia.

Ensinnäkin Qatarin turnaus on todennäköisesti viimeinen mielekkään kokoinen MM-turnaus. Sellainen, josta yksittäiset pelit jäävät mieleen ja jota voi edes jotenkin keskittyneesti seurata.

Jo seuraavissa, vuoden 2026 kisoissa, on mukana 48 joukkuetta nykyisen 32:n sijaan. Kaiken kukkuraksi kisat järjestetään kolmessa valtiossa jättimäisellä maantieteellisellä alueella: Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Kas kummaa, raha taisi ratkaista.

Qatarin kisat suosivat myös tv:n katsojaa. Ottelut näkyvät Suomessa parhaisiin katseluaikoihin Ylen ja MTV:n kanavilla. Jos jalkapallo vetää puoleensa, joulunaikaa voi lähestyä unirytmin häiriintymättä.

On myös kolmas asia, josta jalkapalloilun MM-kisoissa voi iloita Qatarista huolimatta: parhaat ovat paikalla oman maansa väreissä.

Seurajoukkueita rakennetaan ja mestareiden liigoja voitetaan rahalla. Vaikka MM-pokaali on ollut harvojen herkkua, MM-turnauksessa jää aina tilaa myös yllätyksille.