Kommentti: Hallituskriisi Saksassa – se Suomen repivästä EU-puheenjohtajakaudesta vielä puuttuisi

Itä-Saksan osavaltioilla menee ensinäkemältä paljon paremmin kuin moni olettaa.

Työttömyys on painettu reilusti alle kymmeneen prosenttiin. Liksoissa ja tuottavuudessa ei enää hävitä lännelle yhtä pahasti kuin ennen.

Siitä huolimatta Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) etenee kohti rapsakkaa vaalivoittoa sekä Saksin että Brandenburgin osavaltioissa. AfD:tä siivittää itäsaksalaisten syvä pettymys.

Pettymykselle on ainakin kolme selitystä:

1. 25 vuodessa idästä on lähtenyt 3,5 miljoonaa ihmistä, pääsääntöisesti nuoria. Kotikonnuille jääneet kokevat olevansa häviäjiä. Talouden pyöriä hidastaa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Ne nuoret, joita nyt tarvittaisiin, eivät 90-luvulla väestökadon vuoksi yksinkertaisesti syntyneet.

2. Vuosien 2015–2016 pakolaiskriisi toi itään suhteellisen vähän turvapaikanhakijoita, mutta itäsaksalaisten mielestä pakolaisten kotouttamiseen tärvättyjä rahoja olisi tarvittu idässä. Syntipukki on Merkel, yhdistyneen Saksan ensimmäinen DDR-taustainen kansleri. Hän hyysäsi turvapaikanhakijoita ja unohti maanmiehensä ja -naisensa, sanotaan idässä.

3. Saksan energiakäänteeseen liittyvä hiilen käytön lopettaminen on karvas pala idän ruskohiilialueille. Tukea on luvattu lähes 20 miljardia, mutta se ei tunnelmaa paranna. "Ensin lähtivät yritykset, sitten nuoret ja nyt menee vielä hiilikin", latelee moni varttuneempi entisen DDR:n äänestäjä. AfD torjuu koko energiakäänteen. Myös vihreät hyötyvät, koska käänne on hoidettu huonosti.

Demareille ehkä tuplatappio

Merkelin hallituksen kannalta pahimmassa tapauksessa sosiaalidemokraatit (SPD) eivät pääse Saksin osavaltiossa yli viiden prosentin äänikynnyksen eli putoavat maapäiviltä kokonaan. Brandenburgissa SPD voi menettää suurimman puolueen asemansa AfD:lle.

Myös kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät kovia kolhuja, jotka heikentävät ennen muuta puolueen uuden puheenjohtajan Annegret Kramp-Karrenbauerin eli AKK:n asemaa. Idän vaalikampanjoiden aikana hän on ollut puolueensa kärkiehdokkaille enemmänkin rasite kuin vaalityön vauhdittaja.

Viimeisten mielipidemittausten perusteella Berliinin hallituspuolueet ehkä pystyvät väistämään karuimman katastrofin.

AfD:n lisäksi myös vihreät menestyvät idän osavaltiovaaleissa. Tähän asti puolue on sinnitellyt juuri ja juuri yli äänikynnyksen. Nyt luvassa on yli 10 prosentin ääniosuuksia ja ehkä hallituspaikka ainakin kahdessa osavaltiossa.

Rökäletappioiden jälkeen demareille ei jäisi juuri muuta vaihtoehtoa kuin lähteä Merkelin hallituksesta.

Uudet vaalit, jos hallitus hajoaa

SPD etsii itselleen parhaillaan uutta puheenjohtajaa. Potentiaalisista ehdokkaista vain valtiovarainministeri Olaf Scholz kuuluu suuren koalition kannattajiin. Muut suosittelevat kytkimen nostamista.

Oikeistounioni eli CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU tuskin yrittävät tuhrata kasaan vähemmistöhallitusta, jos demarit lähtevät.

Saksan kaksikamarisessa järjestelmässä vähemmistöhallitus on kelvoton kapistus. Päätöksenteko halvaantuu, koska hallitseminen on osavaltioiden muodostaman liittoneuvoston vuoksi jo muutenkin raskassoutuista.

Käytännössä demareiden lähtö tarkoittaisi, että Merkel siivoa pöytänsä, Saksassa järjestetään ennenaikaiset vaalit ja todennäköisimmät voittajat ovat vihreät ja AfD.

Täysin mahdotonta ei ole sekään, että seuraavaksi liittokansleriksi nousee vihreiden karismaattinen puheenjohtaja Robert Habeck.

Saksaa tarvitaan brexit-kaaoksen selvittämisessä

EU:n ja puheenjohtajamaa Suomen kannalta oleellisinta on ajoitus.

Jos suurimman jäsenmaan hallituskriisi osuu keskelle hankalia brexit-neuvotteluita, ollaan syvällä keltaisessa nesteessä.

Joka tapauksessa jo pelkkä Berliinin hallituksen horjuminen jarruttaa EU:n päätöksentekoa.

Yksi suurista haasteista on vuosien 2021–2027 menokehys, jota on tarkoitus rustata jo Suomen johdolla. Ilman suurimman kansantalouden myötävaikutusta rahasta on turha puhua.

Oikeistounionin taustavoimat Berliinissä vakuuttavat, että hallitus hajoaa, jos on hajotakseen, vasta sitten, kun brexit-solmut on saatu avattua. Siitä kuulemma pitää huolen liittokansleri Merkel.

Demaripiirit eivät tätä allekirjoita. Puolueen kannatus on syöksykierteessä ja ykkösketju on paniikissa.

– Oma etu on monille nyt EU:n etua tärkeämpi, sanoo kokenut politrukki.