Töihin sairaana painostamista, pitkiä työpäiviä ilman taukoja, kyseenalaisia hygieniakäytäntöjä: Jo toista tunnettua kahvilaketjua syytetään vaikeista työoloista

Myös tunnetun kahvilaketjun Robert's Coffeen eräiden kahviloiden työntekijät kertovat STT:lle toistuvista työpäivistä ilman taukoja, vaikeuksista päästä työterveyshuoltoon ja kyseenalaisista hygieniakäytännöistä.

Työntekijöiden kertoma liittyy yhteen yritykseen franchising-periaatteella toimivassa kahvilaketjussa, ei muihin Robert's Coffeen kahviloihin. Zeberas-nimisellä yrityksellä on yhteensä kymmenkunta kahvilaa Helsingissä. Tapaukset ovat sattuneet osassa niistä.

– Kerran poltin käteni kiehuvaan veteen kesken työpäivän eikä minun annettu lähteä sen vuoksi kotiin, joten työskentelin loppupäivän yhdellä kädellä, kuvaa kahvilassa työskennellyt Riina kahvilaketjun työoloja.

– Pahimmassa tapauksessa oli monta sellaista työpäivää, että ei ollut lainkaan taukoja, kertoo Sanni.

STT on haastatellut yhtätoista Zeberasin entistä tai nykyistä työntekijää. He ovat työskennelleet kahviloissa vuosina 2011–2022 erilaisissa työtehtävissä. STT on nähnyt kaikkien haastatellun työsopimuksen tai työtodistuksen todisteena työsuhteesta. Lisäksi STT on käynyt läpi viestinvaihtoa ja sairauslomatodistuksia.

Kaikki haastatellut ketjun työntekijät halusivat esiintyä jutussa muutetuilla nimillä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Etenkin palvelualan epäkohdat ovat puhuttaneet paljon viime vuosina. Viimeksi ne nousivat keskusteluun Ylen Espresso House -jutun myötä.

Useita työpäiviä ilman taukoja

Kahviloissa jouduttiin tekemään usein töitä ilman taukoja, kertovat useat haastatellut. Neljä haastateltua kertoo tehneensä toistuvasti työpäiviä ilman taukoja, vaikka he tekivät yli kuuden tunnin työpäiviä.

– Kahden kuukauden aikana ehdin pitää vain yhden tauon niin, että ehdin istumaan alas. Kahviloissa oli toistuva alimiehitys, Minni sanoo.

– Tein jopa yhdeksän tunnin työvuoroja ilman taukoja, useasti. Taukojen puuttumista perusteltiin sillä, että "työn lomassa ehtii hyvin syödä hiljaisina hetkinä", kertoo Tina.

Jos Tina ehti pitää tauon, joutui hän syömään tiskin takana.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaan yli kuuden tunnin työpäivinä työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijälle tilaisuus aterioida työpäivän aikana. 

Tämä tarkoittaa Palvelualan ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkalan mukaan pakollista ruokataukoa, jolloin työntekijän on saatava ruokailla siihen soveltuvissa tiloissa. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, työntekijälle on annettava vähintään puolen tunnin lepoaika tai työrytmi huomioiden tilaisuus riittävän pitkään taukoon työn aikana aterioimista varten ruokailuun soveltuvassa tilassa.

Aikamäärettä "riittävän pitkälle tauolle" on vaikea laittaa, koska työolot ovat erilaisia. Jonkinlainen tauko on kuitenkin oltava, kuten myös ruokailuun soveltuva tila.

– Silloin voi kysyä, onko esimerkiksi se, että työntekijä pistetään syömään tiskin takana kiireessä, soveltuva tila. Vastaus tähän on ei.

– Pitää siis olla tosiasiallinen mahdollisuus ateriointiin, eikä sitä mahdollisuutta voida poistaa, hän sanoo.

Taukokyltin käyttö kielletty

Zeberasin toimitusjohtaja Toni Immonen sanoo STT:lle, että poikkeustilanteissa taukoja ei ole pystytty toteuttamaan muualta tulevan tauottajan avulla. Hänen mukaansa syynä ovat olleet esimerkiksi korona-ajan äkilliset poissaolot. Kahvilayrittäjä sanoo käyneensä viime kuukausina jopa itse tuuraamassa kahviloissaan taukojen järjestämiseksi.

STT:n haastattelemat työntekijät kertovat kuitenkin taukoja puuttuneen myös ennen koronaepidemiaa.

– Meillä on selkeät kirjalliset ohjeet henkilöstölle siitä, että yli kuuden tunnin vuoroihin kuuluu tauko. Olen hyvin pahoillani, ettemme aina saa erillistä tauottajaa järjestettyä yli kuuden tunnin vuoroihin, Immonen kommentoi.

– Mikäli emme ole saaneet tauottajaa paikalle, on henkilökunnalla silti oikeus pitää taukonsa ja laittaa kassalle "palaan pian"-kyltti tauon ajaksi.

Minni, Kiira, Sanni ja Tina kertovat kuitenkin, että tällaisen kyltin käyttö ei ole ollut sallittua, vaan asiasta tuli moitteita, ja kyltti käskettiin poistaa. STT on nähnyt viestin, jossa käsketään luopua taukolapun käytöstä.

Useat haastatellut ovat vahvistaneet, että vaikka työntekijöille olisi annettu taukoja, tuuraajien löytäminen oli usein vaikeaa. Työntekijät joutuivat pyytämään jonkin toisen kahvilan tai toimiston työntekijää tuuraamaan 14 minuuttia kestävän tauon ajaksi muutama tunti ennen taukoa, eivätkä nämä aina ehtineet paikalle.

Kaikki haastatellut eivät kuitenkaan ole kokeneet taukojärjestelmää ongelmalliseksi.

– Yrityksessämme on koko henkilökunnan kesken äänestetty, halutaanko työehtosopimuksen vaihtoehdoista soveltaa puolen tunnin palkatonta taukoa vai lyhyempää palkallista taukoa. Merkittävä enemmistö äänesti lyhyemmän palkallisen tauon puolesta, Immonen sanoo.

Ylitöitä maksutta

Kiira, Ronja ja Niina kertovat, että heille annettiin aikaa työpäivän jälkeen sulkea kahvila ja hoitaa siihen liittyvät työtehtävät noin 15 minuutin sisällä. Siivoaminen kesti kuitenkin usein paljon kauemmin, mutta tästä ei maksettu palkkaa.

– En kyllä todellakaan päässyt vartissa pois töistä. Siellä puhdistelin iltamyöhällä laseja, pesin kahvikonetta ja pakkasin ylijääneitä ruokia ilman, että asiasta maksettiin, Ronja sanoo.

Työntekijät kertovat myös työstä, jota tehtiin vapaa-ajalla tai ylitöinä, mutta josta ei maksettu kuitenkaan korvauksia.

– Usein työntekijät joutuivat käymään vapaa-ajallaan kaupassa ostamassa tarpeita työvuoroa varten. Mikäli vuoro siirtyi toiseen pisteeseen, työntekijä joutui edellisenä päivänä hakemaan vapaa-ajallaan avaimet kyseiseltä pisteeltä päästäkseen työpaikalle sisään seuraavana päivänä. Itseltäni meni vapaapäivinä avaintenhaun edestakaiseen matkaan pari tuntia, Tina sanoo.

Immonen ei tunnista sitä, että työntekijöitä olisi painostettu palkattomiin ylitöihin. Hänen mukaansa yritys ei teetä missään olosuhteissa palkatonta työtä.

– Mikäli työvuoro venyy, tulee työntekijän ilmoittaa tästä esimiehelle, joka korjaa vuoromerkinnän työvuorojärjestelmään, hän sanoo.

Vaikea kokemus ajoi Sannin sairauslomalle

Sannin mukaan hänen kanssaan samassa kahvilaketjussa työskennellyt kollega raiskasi hänet työajan ulkopuolella.

Hän haluaa kertoa kokemuksestaan, koska kokee firman johdon suhtautuneen asiaan vähättelevästi. STT on tarkastanut käräjäoikeudesta, että Sannin ilmoittamalla kollegan nimellä on vireillä raiskausta koskeva rikosasia.

– He eivät tarjonneet mitään tukea tai esimerkiksi työterveyspalveluita. Sen sijaan he kysyivät, että liittyykö firma tapaukseen jotenkin.

Immosen mukaan Sanni kävi tapahtumia läpi työsuojeluvaltuutetun kanssa.

– Meillä voidaan ehdottomasti ohjata työterveyspalveluiden piiriin tällaisessa tilanteessa. Näin on tässäkin tilanteessa ohjeistettu, Immonen sanoo.

Immosen mukaan apua tarjottiin välittömästi, kun tapahtuneesta saatiin tietoa työnantajalle. Sannin mukaan hänet taas ohjattiin työsuojeluvaltuutetulle vasta siinä vaiheessa, kun hän oli jo ilmoittanut irtisanoutumisestaan.

Kollega jatkoi työskentelyä yrityksessä. Immonen perustelee, että tapaus koski työntekijöiden vapaa-aikaa eikä ollut vielä tuolloin poliisin tutkittavana.

– Tämän työntekijän työsopimus oli määräaikainen ja päättymässä. Työsuhde päättyi määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, Immonen perustelee asiaa.

– Lisäksi työsuhdejuristeilta saamamme ohjeen mukaan irtisanominen olisi harkittavissa vasta lainvoimaisen tuomion jälkeen.

Immosen mukaan uhrin ja rikoksesta syytetyn miehen työvuorot järjestettiin heti niin, että heidän ei tarvitsisi tehdä töitä samassa vuorossa.

Sannin mukaan hän oli kuitenkin joutumassa samaan työvuoroon kyseisen kollegan kanssa, vaikka oli jo kertonut tapahtumista firman johdolle. Sannille soitettiin ja ilmoitettiin asiasta Sannin työvuoron ollessa jo käynnissä.

Sanni ahdistui tilanteesta voimakkaasti. Hän joutui lopulta kertomansa mukaan itse järjestämään asiat niin, että kollega meni töihin toiseen työpisteeseen.

Immosen mukaan tilanne oli johtunut asiasta tietämättömän kolmannen työntekijän tekemä vuoronvaihdosta, joka oli vähällä johtaa edellä mainittuun tilanteeseen.

Työvuoroselkkaus vei joka tapauksessa Sannilta viimeiset voimat. Hän jäi sairauslomalle ja lopulta irtisanoutui.

STT on nähnyt vuorotilanteeseen liittyvän viestin sekä Naistenklinikan tukikeskuksen lääkärin kirjoittaman sairauslomatodistuksen tapahtumien jälkeen.

Oiva-tädeistä varoiteltiin

Työntekijät kertovat ongelmista myös kahvilan hygieniassa.

– Etukäteen varoitettiin "Oiva-tädeistä", ja minua pyydettiin merkkaamaan siivouslistaan asioita tehdyksi, vaikka ei ollut, kertoo Tina.

– Oiva-tarkastukset olivat asia, joita jännitettiin aivan todella. Kerran Oiva-tarkastus tapahtui, ja arvostelut olivat aika kehnot. Tästä johtuen pomo päätti olla yhteyksissä tarkastajiin ja kutsua heidät uudelleen tulevina viikkoina, Ronja sanoo.

Tämä on sinällään normaalia toimintaa. Jos ravintola saa arvosanaksi "korjattavaa" tai "huono", tekevät elintarvikeyrityksiä valvovat Oiva-tarkastajat aina seurantatarkastuksen.

Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan uusi tarkastus tehdään määräajassa ja epäkohdan korjaamisesta sovitaan mahdollisuuksien mukaan toimijan kanssa. Seurantatarkastus tehdään ennalta ilmoittamatta joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Oiva-raportit ovat julkisia. STT on tarkistanut Oivasta, että kyseiselle kahvilalle annettiin ensin huonompi arvosana, mutta parin kuukauden päästä tehdyssä tarkastuksessa arvio oli jo noussut.

Ronjan mukaan toimipisteessä oli varasto, jota piiloteltiin Oiva-tarkastajilta.

Varaston piilottelusta on Ronjan lisäksi kertonut STT:lle myös kolme muuta haastateltua. Ronjan mukaan varastoon laitettiin piiloon myös Oiva-tarkastajilta jääkaappi, koska se oli saanut aiemmin hylkyleiman tarkastuksesta.

– Nyt täytyy sanoa, että tällaista en lainkaan hahmota. Kyllä Oiva-tarkastajat on kierrätetty siellä (varastossa), Immonen sanoo.

Hänen mukaansa varastoa ei ole piiloteltu.

– Tämä ei missään nimessä olisi yrityksen edun eikä toimintamallin mukaista, Immonen sanoo.

"Jäätelöt sulivat ja jäätyivät päivittäin, niitä piti silti myydä"

Yksi toimipisteessä ongelmista tuottaneista kohdista oli jäätelövitriini. Tinan mukaan toimipisteen jäätelövitriini saattoi yön aikana mennä pois päältä, jolloin jäätelöt sulivat.

– Jäätelöt sulivat ja jäätyivät uudelleen, jopa päivittäin, mutta niitä piti silti myydä. Usein laitteille luvattiin huoltoa, mitä ei kuitenkaan saatu tai vian korjaaminen jäi puutteelliseksi. Tuotteiden kylmäketju oli saattanut katketa jo useamman kerran ennen myyntiin menemistä, hän sanoo.

Ronjan mukaan jäätelövitriinin lämpötilat nousivat välillä Oiva-tarkastuksen jälkeenkin todella korkeiksi.

STT on nähnyt todisteena viestinvaihtoa, jossa ketjun toimitusjohtajalle kerrotaan jäätelöihin liittyvästä asiasta ja kysytään, voiko sulaneita jäätelöitä myydä asiakkaalle. Toimitusjohtaja toteaa viesteissä, että jäätelöt voi myydä uudelleen vaikka pirtelönä. Kahviloissa ei kuitenkaan myydä pirtelöitä, joten Tinan mukaan työntekijöillä ei ollut niihin edes reseptejä.

Immonen myöntää, että erään toimipisteen jäätelövitriinin kanssa oli ongelmia liittyen tilan talotekniikkaan.

– Asiaa on selvitetty kiinteistön kanssa. Vitriini hajosi säännöllisesti ja toi yritykselle tuhansien eurojen tappiot. Nyt asiaan on tehty muutos.

– Nykyään kahvilan sulkiessa sulatamme vitriinin, laitamme jäätelöt erilliseen säilytyspakastimeen ja siirrämme vitriiniin kahvilan auetessa. Vian selvityksessä kesti kauan, mutta löysimme siihen ratkaisun. Nyt se toimii kivasti, hän sanoo.

Hänen mukaansa pirtelön reseptiikka on Robert's Coffeen omavalvonnassa, ja pirtelö kuuluu normaalistikin ketjun jäätelömyyntipisteiden valikoimaan.

– Muutaman kerran jäätelön lämpötila oli omavalvontaohjeen rajaa kylmempi, jolloin elintarvikehygienia ei ole vaarantunut. Tällöin jäätelöä on voitu käyttää pirtelön raaka-aineena, hän sanoo.

Kahden haastatellun mukaan eräässä Helsingin kantakaupungin kahvilassa terassin huopia säilytettiin märässä laatikossa ulkotiloissa. Sen takia viltit ja peitot olivat toistuvasti täynnä hiirien ulosteita, mutta johto ei reagoinut työntekijöiden huomautuksiin, vaan viltit ja peitot annettiin asiakkaiden käyttöön.

Immosen mukaan hiirijätöksiin tai mihin tahansa tuholaisiin reagoidaan omavalvontaohjeen mukaisesti välittömästi.

– On ihan mahdollista, että ulkona säilytettävässä laatikossa on ollut hiiren jätöksiä. Emme ulkotiloissa säilytettävässä laatikossa pysty estämään hiirien liikkumista.Immosen mukaan ratkaisu säilyttää huopia ulkona osoittautui toimimattomaksi, sillä myös sadevesi ajoittain pääsi säilytyslaatikon sisään. 

–  Meille on tilattu uudet huovat ja säilytys on jatkossa sisätilassa.

"Jouduin hankkimaan tuuraajan vihaisten viestien saattelemana"

Kahdeksan haastateltua kertoo, että työterveyshuoltoon oli vaikea päästä, ja sairauslomia myönnettiin nihkeästi.

– Jo työsuhteen alusta alkaen koin kiusalliseksi hakea sairauslomaa, sillä moneen otteeseen se päätyi siihen, että olen joutunut hankkimaan itse itselleni tuuraajan vihaisten viestien saattelemana, Riina sanoo.

Minni kertoo, että kun hän halusi flunssan takia sairauslomaa, kyseenalaistettiin asiaa voimakkaasti eikä häntä haluttu päästää työterveyteen.

– Työterveyteen oli lähes mahdotonta päästä, ja työntekijöille on sanottu, että lupaa sinne pitää kysyä. Viesti oli, että oma-aloitteisesti ei saa mennä, muuten tulee laskua perässä. Kuitenkin vaikka lupaa kysyisi, sitä useimmiten ei tule ja perusteena on, ettei asia kuulu työterveyteen, sanoo Tina.

STT on nähnyt kuitit Tinan itse maksamista työterveyslaskuista.Immosen mukaan taas firmassa ei missään nimessä saa työskennellä sairaana.

– Ja jos työntekijä toivoo lääkärille pääsyä, totta kai hänet sinne päästetään, mikäli asia kuuluu työterveyden piiriin.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo, että työntekijän omaa käsitystä sairastumisesta tulisi kunnioittaa. Poikkeuksina voivat olla esimerkiksi tapaukset, joissa joku kävisi jatkuvasti työterveydessä saamatta sairauslomaa. Hän ei ota kantaa Zeberasin toimintaan, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Jos henkilö on omasta mielestään sairas, oikeus mennä työterveyshuoltoon ratkaistaan yleensä tämän mukaan. Se olisi vaikea järjestelmä, jos työnantaja päättelisi sen, oletko riittävän sairas. Työnantajat ovat maallikoita, joten heidän ei sovi mennä arvioimaan sairauden astetta muissa kuin selvissä tapauksissa.Yleisesti työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä muun muassa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi.

Työntekijät vaihtuivat usein

Monet STT:n haastattelemat työntekijät jaksoivat firmassa vain joitain kuukausia. He kertovat lopettamisen syyksi uupumisen ja kyllästymisen huonoihin työoloihin.

– Ehkä jo se kertoo yrityksestä paljon, kun siellä keskimäärin työntekijät vaihtuvat puolen vuoden ja vuoden välein. Työntekijät ovat usein hädin tuskin 20 vuotta täyttäneitä nuoria naisia, joilla ei ole tietoa tai rahkeita sanoa pomolle vastaan, pohtii Ronja.

Koko Robert's Coffee -kahvilaketjun toimitusjohtaja Harri Koivula sanoo, että hänen tietoonsa ei ole kantautunut jutussa ilmeneviä Zeberasiin liittyviä ongelmia hänen toimitusjohtaja-aikanaan tai ennen sitä.

– Kyseessä ovat ketjussamme erittäin arvostetut, luotettavat ja hyvämaineiset yrittäjät.Yleisesti franchising-yrittäjiä valvotaan esimerkiksi kenttäkäynneillä ja yrittäjiä tapaamalla.

– Valvomme esimerkiksi työvuorolistoja ja katsomme, että kaikki on kunnossa. Toivomme, että yrittäjien henkilökunta tietää, että he voivat ottaa yhteyttä ketjun johtoon, jos ongelmia ilmenee.

Monet alaiset kertovat Immosen huutaneen heille ja vihjailleen ongelmien johtuneen työntekijöiden omasta jaksamisesta.

Immonen sanoo, että huutaminen ei kuulu hänen toimintatapoihinsa.

STT:n tietojen mukaan työntekijät pyrkivät myös nostamaan Immoselle ongelmia esille niin suullisesti kuin sähköpostilla, mutta niihin ei ole reagoitu.

Immosen mukaan moni jutussa kerrotuista asioista on hänelle uusi. Hän sanoo, että on surullinen ja pahoillaan jutussa ilmitulleista ongelmista.

– Osa näistä asioista oli uusia, joita en ole suoraan kuullut. Osaa asioista tiedän käsitellyn ja ratkaistun kahvilatiimin sisäisesti, jolloin asia ei nouse ylemmän johdon tai työsuojelutoimikunnan tasolle.

Immosen mukaan hän ja koko yrityksen esimiestiimi kiinnittävät erittäin paljon huomiota työntekijöiden hyvinvointiin.

– On minulle suuri pettymys jos henkilökunta kokee, ettei ole saanut nostettua ongelmia esiin. Tavoitteemme on ylläpitää yrityksessämme avoimen keskustelun kulttuuria, jossa kuka tahansa voi nostaa esiin tärkeiksi kokemiaan asioita mille tahansa organisaatiotasolle.

Hän kertoo keskustelleensa sekä nykyisen että edellisen työsuojeluvaltuutetun kanssa, eikä kumpikaan ole saanut työsuojelullisia yhteydenottoja jutussa esitetyistä ongelmista.

– On käytännössä mahdotonta, että Zeberas Oy olisi voinut toimia yli 17 vuotta ja saada säännöllisesti viranomaisilta puhtaat paperit, jos emme toimisi työehtosopimusten ja lakien mukaisesti, hän sanoo.

Lue myös: "Kammottavaa luettavaa" – Yle paljasti karun totuuden Espresso Housen kulisseista, näin kommentoi kahvilaketju

Katso myös: Kuormittaako nykypäivän työelämä psyykettä alasta riippumatta?