Helsinkiläisravintolan työntekijöillä tuli mitta täyteen uuden omistajan otettua ohjat. Nyt jo entiset työntekijät kertovat, että heitä vahdittiin kameroista, omistaja vaati uusia työntekijöitä tekemään palkattomia harjoittelupäiviä ja naistyöntekijöitä käytettiin myynnin edistämiseen.
Juttua varten koottiin kokemuksia kaikkiaan neljältä entiseltä työntekijältä. Heistä yksi on paikan entinen ravintolapäällikkö. Lähteet toimittivat sanojensa tueksi myös videon ja kuvakaappauksia omistajan kanssa käymistään keskusteluista.
Naisten myyntivaltit
Paikan entinen ravintolapäällikkö kertoo, että listoja tehdessä häntä ohjeistettiin laittamaan naistyöntekijät aina päivävuoroihin ja miehet öihin. Hänen mukaansa omistaja perusteli asiaa sillä, että naiset edistävät myyntiä miesasiakkaiden avulla. Kaksi kokemuksiaan jakanutta entistä naistyöntekijää kuvailivat asiaa näin:
– Meille sanottiin, että koska olemme kauniita naisia, ulkonäkömme ja viehätysvoimamme ovat parhaat etumme ja meidän tulisi viihdyttää yksinäisiä miesasiakkaita, jotta he jäisivät pidempään ja tilaisivat toisen oluen. Tunsin itseni prostituoiduksi loppuvaiheessa.
– Hän antoi ymmärtää, että naisten ainoa myyntitaktiikka on ulkonäkö, eikä taito ja meidän pitäisi viettää yksin aikaa miesasiakkaiden kanssa. Hän ei tietenkään sanonut tätä koskaan suoraan, mutta viesti oli selvä.
AVIn työsuojelutarkastaja Jukka Kurki kommentoi asiaa puhelinhaastattelussa yleisellä tasolla:
– Jos tässä on tarkoituksena se, että naistyöntekijät patistavat ostamaan lisää tavaraa tällaisella seksuaalissävytteisellä tavalla. Ei kuulu Suomen työelämään tällainen peli ollenkaan. |
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:20
Tällainen on tyypillinen veroja kiertävä ravintola Suomessa (6.7.2022)
Palkattomia harjoitteluvuoroja
Uusi omistaja laittoi ravintolan myös säästökuurille. Rahaa yritettiin saada kassaan säästämällä muun muassa henkilöstön palkoista. Entinen ravintolapäällikkö kertoo, että omistaja edellytti uusia työntekijöitä suorittamaan 2–3 harjoittelupäivää ravintolassa ennen kuin työstä alettiin maksaa palkkaa. Työnantaja järjesti myös palkattomia palavereita.
Ohessa omistajan ja työntekijän viestinvaihtoa.
Työntekijä: Onko palaveri palkallinen? Muut ovat sanoneet, etteivät tule, jos se on palkaton.
Omistaja: Kuka niin sanoi?
Työntekijä: Kaikki.
Omistaja: Jos työntekijöillä on ongelma, käske heidän ottaa se minun kanssani puheeksi.
Työntekijä: He vain haluavat tietää, onko palaveri palkallinen vai ei.
Omistaja: Valitettavasti ei.
Työntekijä: Okei, kerron muille.
Työsuojelutarkastaja Jukka Kurki: – Palkatonta harjoitteluaikaa alan työehtosopimus ei tunne. Vaikka kyseessä kuinka olisi työhön tutustuminen, niin se on työvuoro siinä missä joku muukin ja työvuorosta täytyy maksaa palkkaa. Ainoastaan, jos kyse olisi oppisopimussuhteesta, ainoastaan sellaiselle harjoittelijalle voisi maksaa pienempää palkkaa. Palkatonta harjoittelua ei ole olemassa. |
Lue myös: Pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät hallituksen muutoksista työlainsäädäntöön – Duunaripuolella sovitut sairauslomapäivät olivat yleisiä, yrittäjä muistelee
Isoveli valvoo
Kaikki neljä entistä työntekijää kertovat, että uusi omistaja vahti työntekijöitä kameroista kotoaan käsin silloin, kun ei ollut itse paikalla. Asia kävi ilmi, kun omistaja alkoi huomautella työntekijöille asioista silloin, kun ei itse ollut paikalla. Yksi työntekijä muistelee, että asia valkeni hänelle, kun hän sai omistajalta yhtäkkiä viestin, jossa luki: "Et tervehtinyt asiakasta".
Työsuojelutarkastaja: – Näiden muiden esimerkkien jälkeen tulee sellainen olo, etten ole edes yllättynyt. Työpaikalla saa olla kameroita, mutta ne on tarkoitettu turvallisuutta varten, eikä työntekijöiden vahtimista. Niistä täytyy ilmoittaa ja kamerat tulee suunnata tietyllä tapaa. Kassatyöskentelyä saa kuvata. Mutta kameroita ei pidä suunnata sillä tavalla, että vahditaan, onko työntekijä työn touhussa vai viettääkö ansaittua lepotaukoa. Kameroita ei saa sijoittaa taukotiloihin eikä työntekijöitä kohden sillä tavalla, että pystytään valvomaan, millä tavalla työntekijä työskentelee. |
Ylitöihin siivoamaan
Kokemuksiaan kertoneiden työntekijöiden kokemus oli, että omistaja välitti vain rahasta. Aiemman omistajan kanssa ravintolan siivoamiseen varattiin tunti, mutta uusi omistaja vaati, että jatkossa siivoaminen pitää saada hoidettua puolet nopeammin.Työntekijän odotettiin siivoavan puolessa tunnissa keittiö, sali, neljä vessaa, baaritiski ja terassi. Ravintolassa on entisen ravintolapäällikön arvion mukaan noin 80 asiakaspaikkaa.
Omistaja tarkisti työsuorituksia kameroista myös jälkikäteen. MTV Uutiset on nähnyt myös kuvakaappauksia omistajan kanssa käydyistä keskusteluista, mitkä tukevat kertomuksia.
Ohessa työntekijän ja omistajan käymä Whatsapp-keskustelu.
Omistaja: Paikka oli siivoton. Siivositko eilen?
Työntekijä: Kyllä siivosin.
Omistaja: Tarkistin kameroista. Et siivonnut. Et edes imuroinut.
Työntekijä: Tein sen mitä pystyin. Meidän pitäisi palkata siivousfirma.
Haastateltavista kolme kertoi saapuneensa usein töihin etuajassa siivoamaan palkatta, välttääkseen nuhtelut.
Työsuojelutarkastaja: – Ensimmäinen edellytys on, että työsopimuksessa lukee, että työhön kuuluu siivoaminenkin. Sellaista pykälää ei ole olemassa, että tietynkokoinen paikka edellyttäisi siivoojan palkkaamista. Mutta, mitä enemmän neliöitä on, sitä enemmän siihen pitää varata aikaa ja siitä pitää koko siivoukseen kuluvalta ajalta maksaa palkkaa. Ei voi edellyttää, että työvuoron jälkeen työntekijä jää sinne siivoamaan ilman palkkaa. Voin ihan omasta kokemuksesta sanoa, että puoli tuntia ei riitä. Jo pelkän keittiön siivoaminen kestää puoli tuntia. Ei työnantaja voi lähteä siitä ajatuksesta, että saat tämän puolessa tunnissa tehtyä. Hänhän pakottaa työntekijät ylitöihin, koska alue on niin suuri ja aikaa on liian vähän. |
Juttu jatkuu videon jälkeen.
9:52
Voiko kuka tahansa tehdä tarjoilijan työtä? MTV:n toimittaja testaa (4.11.2022)
Asiantuntija: "Yäk"
Ehkä yleistä siisteyttä huolestuttavampaa on videomateriaali, jonka entinen työntekijä kuvasi keittiön puolelta. Entinen ravintolapäällikkö kertoo, että ravintolan suurempi, teollisuustason rasvakeitin puhdistettiin noin kerran kuukaudessa ja pienempi "sitten kun öljy muuttui tummaksi ja limaiseksi”. Yksi entinen työntekijä lähetti pienemmästä rasvakeittimisestä kuvaamansa videon, josta napattu kuvakaappaus löytyy jutun alusta.
Näytimme videon myös työsuojelutarkastaja Kurjelle.
– Siivouksen tarve riippuu rasvakeittimen käyttöasteesta. Kun öljy muuttuu tummaksi, se kertoo siitä, että siellä on jo karsinogeenisiä aineita mukana. Jos öljy muuttuu limaiseksi, se on viittä vaille pilaantunutta. Öljy ei muutu limaiseksi, ellei se ole jo aivan täynnä kaikkea siinä kuulumatonta tavaraa. Yäk, ei todellakaan näytä siltä kuin pitäisi. |
Lue myös: Hotelli Tornin myrkytysepäily laittoi viranomaiset testiin – näin viranomaiset toimisivat, jos Suomi kohtaisi kemiallisen uhan
Puutteellista osaamista
Kaikkien työntekijöiden tarinoissa mainitaan, että henkilökuntaa turhautti uuden omistajan puutteellinen alan tuntemus. Heidän kokemuksensa myös oli, ettei omistaja huolinut alaisiltaan neuvoja tai kritiikkiä.
Entinen ravintolapäällikkö kertoo yrittäneensä esimerkiksi toistuvasti ohjeistaa omistajaa käyttämään muovista kauhaa juomalasin sijasta kauhoessaan jääpaloja asiakkaiden juomiin. Omistaja ei ravintolapäällikön kertoman mukaan ymmärtänyt, miksi lasinen työväline voisi olla huono idea.
Työsuojelutarkastaja: – Ei ole suoraan kiellettyä, mutta jos lasi hajoaa jäiden sekaan, niin jääastia pitää tyhjentää ja puhdistaa kokonaan. Milläs erotat lasinsirpaleen sieltä jäiden seasta? Itse kyllä kyseenalaistaisin tämän, jos näkisin. Lasista voi murtua myös pieniä palasia. Jää on kohtalaisen kovaa ja tarpeeksi kauan, kun sillä lasilla jyystetään, niin varmasti irtoaa pieniä palasia. Kyllä pitäisi olla erillinen tarkoitukseen sopiva kauha. |
Oivallinen paikka
Ravintolaan on tehty valvovan viranomaisen tarkastuskäynti edellisen kerran 2022 keväällä. MTV Uutiset tarkasti käynnistä laaditun Oiva-raportin. Tuolloin ravintola on saanut parhaan arvosanan yhdeksästä tarkastettavasta osa-alueesta mukaan lukien ravintolan omavalvontasuunnitelmasta ja muista kohdista toisiksi parhaan arvosanan.
Lue myös: Vegaaneille porttikielto! Julkkiskokin ravintolaan satelee nyt pöytävarauksia
Oiva-raportti on elintarvikehuoneistojen viranomaistarkastuksista saatava, julkistettava asiakirja. Se kertoo kuluttajalle tarkastuksen aikana tehdyistä havainnoista kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta.
Työsuojelutarkastaja Jukka Kurki: – Työntekijöiden antamien vinkkien perusteella käydään tekemässä myös tarkastuksia. Tarkastustiheyteen vaikuttaa toiminnan laajuus. Kantelun voi tehdä nimettömänä Ruokaviraston kautta tai ottamalla yhteyttä oman alueen elintarvikevalvojaan eli terveystarkastajaan. |
Jutussa ei käytetty entisten työntekijöiden nimiä tai paljastettu kyseessä olevaa ravintolaa, ravintolan omistajan yksityisyyden suojan vuoksi. Kyseessä ei ole merkittävä ketju tai toimija alalla, eikä henkilön yksityisyydensuoja ole tästä syystä kaventunut. Ravintolan nimi on saatettu terveysviranomaisten tietoon.
6:15
Kuka joutuu ihmiskaupan uhriksi? Haastattelussa asiantuntija, joka kohtaa hyväksikäytettyjä Suomessa.