Rikosten paljousalennus on herättänyt paljon keskustelua viime päivinä. Katujengipomona tunnettu Milan Jaff tuomittiin viime viikolla törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta kahden vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen. Rangaistusta alensi Jaffin kaksi aiempaa ehdotonta vankeustuomiota.
Prosessioikeuden dosentin ja kokeneen asianajaja Markku Fredmanin mukaan Jaffille määrättiin lähes yhteisen rangaistuksen enimmäismäärä.
– Tämä on ollut meidän rikoslain keskeinen periaate 1800-luvulta lähtien, että törkeimmästä rikoksesta mitataan rangaistus ja lievemmistä rikoksista lisätään siihen päälle, yleensä noin kolmannes, Fredman kertoo Rikospaikan haastattelussa.
Vakiintuneena käytäntönä yhteistä rangaistusta mitattaessa on ollut, että tuomioistuin lisää vakavimman rikoksen tuomion päälle kolmasosan seuraavaksi ankarimmaksi arvioidun rikoksen rangaistusmäärästä.
– Meillä on rikoslaissa kaksi erilaista rangaistusasteikkoa. Perusasteikko koskee sitä, että henkilö tuomitaan yhdestä ainoasta rikoksesta. Lisäksi meillä on toinen asteikko sitä varten, jos henkilö tuomitaan useammasta rikoksesta, jotka hän on tehnyt ennen ensimmäisen rikoksen tuomiota, jolloin hänelle määrätään yhteinen rangaistus näistä kaikista rikoksista, Fredman avaa.
– Ongelma tietenkin syntyy tilanteessa, jossa rikoksia tulee tipoittain eri tuomioistuimiin eikä tekoja käsitellä yhdellä kertaa, hän lisää.
Lue myös: Milan Jaff raiskasi törkeästi lapsen – vankeutta hieman yli kaksi ja puoli vuotta
Jaffin tuomio lähellä maksimia
Jaff on aiemmin tuomittu tapon yrityksestä ja muista rikoksista 10 vuoden vankeuteen ja törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 2 kuukauden vankeuteen. Viime viikolla hänelle tuomittiin 2 vuotta 8 kuukautta lisää vankeutta törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta.
Rikoslain mukaan aiempi ehdoton vankeusrangaistus voi alentaa uutta rangaistusta, jolloin määrätään yhteinen rangaistus rikoksista, jotka olisi voitu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.
Yhteisen rangaistuksen enimmäismäärä on 15 vuotta.
– Tietyillä henkilöillä tämä maksimimäärä tulee vastaan, eikä yli 15 vuoden vankeuteen voida tuomita. Lähtökohtaisesti henkilö voi useista törkeistä rikoksista, jotka tulee yhdellä kertaa tuomituksi, saada enintään 15 vuotta vankeutta. Tähän pyritään myös siinä tilanteessa, jossa rikokset jakautuvat eri oikeudenkäynteihin. Jaffin tapauksessa ollaan lähellä maksimia, Fredman toteaa.
Yhteisen rangaistuksen määräämisen mahdollisuus katkeaa, kun henkilö tuomitaan, eli sen jälkeen niin sanottua paljousalennusta ei voi enää uusista rikoksista saada.
– Kaikki rikokset, jotka olisi voitu käsitellä yhdessä, mitataan sellaiselta rangaistusasteikolta, jossa tuomion perusteena olleen rikoksen rangaistusta on jatkettu yläpäästä.
Rikosten paljousalennus kuohuttaa Milan Jaffin seksuaalirikostuomion jälkeen. Katso miten kokenut asianajaja, prosessioikeuden asianajaja Markku Fredman avaa asiaa ja mitä mieltä Fredman on syyttäjän vaatimuksista Katiska 2-oikeudenkäynnissä, jossa Niko Ranta-aholle haetaan ennennäkemättömän kovaa huumetuomiota.
Lue myös: Syyttäjät vaativat Niko Ranta-aholle yhä ennennäkemättömän kovaa huumetuomiota – hovioikeuskäsittely Katiska 2:sta alkaa, MTV seuraa
Syyttäjiltä uutta näyttöä Katiska 2-vyyhdin hovikäsittelyyn – poliisi onnistunut avaamaan epäiltyjen välistä salaista viestintää
Rikosten paljousalennus kuohuttaa Milan Jaffin seksuaalirikostuomion jälkeen – miksi tuomioita kohtuullistetaan? Katso miten kokenut asianajaja, prosessioikeuden asianajaja Markku Fredman avaa asiaa.