Uskokaa tai älkää. Vielä kolme vuotta sitten vangit tekivät hätänsä ämpäreihin vanhan Hämeenlinnan naisvankilan paljuselleissä. Uudessa naisvankilassa on digiselli ja kaltereiden sijaan valtava määrä tietokaapelia ja turvatekniikkaa.
Vihdoin suomalaiset naisvangit pääsevät vastaaviin olosuhteisiin kuin miesvangit.
Älykäs vankila -hanke on kansainvälisestikin merkittävä. Sen avulla halutaan tarjota vangeille mahdollisuus pysyä mukana digiloikassa ja ehkäistä rikosten uusimista. Sadalle naisvangille marraskuussa avattava Hämeenlinnan vankila tarjoaa vangeille mahdollisuuden hoitaa asioitaan sellistä käsin sähköisesti.
– Suuri osa vangeista on asunnottomia tänne tullessaan, eivätkä he välttämättä osaa maksaa laskujaan sähköisesti tai hoitaa asioitaan viranomaisten kanssa netin kautta. Tänä päivänä on aika lailla mahdotonta selvitä ilman digitaitoja, Hämeenlinnan vankilan johtaja Tuomo Kärjenmäki toteaa.
Miltä digisellissä sitten näyttää? Sellin turvaovi avautuu kapeaan tilaan, jossa on digipäätteen lisäksi televisio, sänky ja pöytä. Ja ennen kaikkea oikea vessa lavuaarin kera.
– On tärkeää, että myös vankeinhoidossa huomioidaan digipalveluiden osaamisen tärkeys. Meidän täytyy tarjota vangeille niitä taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Kyky sähköiseen asiointiin ja palveluiden saantiin on yksi niistä, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Pauli Nieminen kertoo.
Kannettavan tietokoneen avulla vanki pääsee vankilan sisäiseen verkkoon ja rajoitetusti myös ulkoiseen verkkoon. Sosiaaliseen mediaan sillä ei pääse.
– Vangit voivat voi olla sähköisesti yhteydessä esimerkiksi viranomaisiin ja hakea koulutus- tai työpaikkaa. Sosiaalisia kontakteja voi hoitaa Skypen kautta, Kärjenmäki sanoo.
Vanki ei voi selata mitä tahansa sivustoja. Osa on estetty ja yhteyden käyttöä valvotaan tarkasti.
Naisten tarpeet huomioon
Uudessa vankilassa on haluttu panostaa naisten erityistarpeisiin jo suunnitteluvaiheessa.
– Selvitimme mitä erityistarpeita naisvangeilla on huomioiden heidän historiansa, nykytilanteensa, ihmissuhteensa ja koulutuksensa. Osalla heistä on lapsia, jotka viettävät aikaa myös vankilaoloissa, Nieminen kertoo.
Uudessa vankilassa on lisäksi perhesellit ja lapsille leikkipuisto. Kuntoutuspalveluissa on haluttu miettiä tarkasti monipuoliset tarpeet yhteiskunnassa pärjäämiseen.
Uusintarikoksia ehkäistään monin keinoin
Vankilaympäristö on suunniteltu erilaiseksi kuin perinteisissä vankiloissa. Yhtenä tavoitteena vankeinhoidon kehittämisellä on rikoksen uusimisriskin pienentäminen. Tämän vuoden huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vankeusrangaistusta kärsineistä miehistä peräti 59 prosenttia uusii rikoksensa niin, että saa vankeusrangaistuksen. Naisista saman tekee 47 prosenttia.
– Pyrimme monipuolistamaan henkilökunnan ja vankien välistä vuorovaikutusta ja olemme huomioineet sen myös tilojen suunnittelussa. Haluamme, että ne tukevat vuorovaikutustilanteita, Nieminen kertoo.
Vankilassa on yhteistiloja, kampaamo, yhteistä tilaa ja vangit saavat mennä ulos vapaasti. Aidatulla ulkoilualueella on luontopolku ja mahdollisuus viljellä palstaa.
– Noin 80 prosentilla vangeista on päihdeongelma ja sen hoitamiseen pitää panostaa. Samoin lähityöskentelyyn ja kuntouttaviin palveluihin vankeusaikana, Nieminen jatkaa.
Valtava määrä turvatekniikkaa
Vankilan turvatekniikassa on otettu iso askel nykyaikaiseen valvontaan. Vankilaan on asennettu peräti 87 kilometriä tietokaapelia. Siellä on lähes 200 valvontakameraa ja 1500 metriä turva-aitaa.
Marraskuussa avattavaan vankilaan ei pystytä kuitenkaan sijoittamaan kuin 60 naisvankia.
– Meillä on niin suuri vaje henkilöstöstä, että emme voi täyttää kaikkia sataa paikkaa nykyisillä resursseilla. Käytännössä siis uusi vankila aloittaa vajaatoiminnalla, Kärjenmäki harmittelee.
Tiloja ovat olleet suunnittelemassa yhteistyössä Rikosseuraamuslaitos, Valtion Senaatti-Kiinteistöt ja Rakennusyhtiö SRV.