Tältä näyttää Hämeenlinnan uusi naisvankila: Vangit pääsevät rajatusti internetiin, paljusellit jäävät menneisyyteen – "Voidaan puhua todella isosta harppauksesta"

Hämeenlinnassa on muurattu uuden naisvankilan peruskivi. Vankilan olisi määrä valmistua ensi vuonna.

Poikkeuksellista valmistuvassa vankilassa on, että sen suunnitteluun ovat osallistuneet asiantuntijat, vangit ja vankilan henkilöstö. Tavoitteena on luoda vankila, joka auttaisi vankeja rikoksettomaan elämään kiinni.

Pääsevät rajoitetusti ulkoiseen verkkoon

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on se, että vankilan sellit ovat niin sanottuja digisellejä. Niissä on päätteet, joilla vangeilla on rajatusti pääsy omaan vankiverkkoon ja rajoitetusti ulkoiseen verkkoon esimerkiksi työnhakua ja viranomaisten kanssa toimimista varten. Se helpottaisi myös vankeja yhteydenpidossa omaisiinsa.

Toiveena on, että digisellien avulla vangit pysyvät mukana digitaalisen yhteiskunnan kehityksessä, sillä ilman digitaitoja ja sähköistä asiointia yhteiskunnassa on vaikea pärjätä.

– Kyllä tämä Pohjoismaissa on varmaan vankiloissa ensimmäisiä. Avovankiloissa meillä on ollutkin jonkin verran näitä netti- ja puhelinyhteyksiä, Hämeenlinnan vankilan johtaja Tuomo Kärjenmäki kertoo.

”Voidaan puhua isosta harppauksesta”

Hämeenlinnan vankila oli viimeisiä vankiloita Suomessa, joissa oli paljusellejä, eli sellejä, jossa ei ole vessaa. Vangit tekivät tarpeensa eräänlaiseen ämpäriin. Kurjenmäki kuvailee muutosta vanhasta vankilasta uuteen huomattavaksi parannukseksi.

– Kyllä todella isosta harppauksesta voidaan puhua, Kärjenmäki kuvailee.

Hän kuvailee paljusellejä Suomen häpeäpilkuksi.

– Oli nöyryyttävää niin vankien kuin henkilökunnankin kannalta, ettei vessoja ollut, hän sanoo.

YK:n kidutuksen vastainen komitea on huomauttanut paljuselleistä toistuvasti ja vaatinut Suomea korjaamaan tilanteen. Ongelmasta päästiin eroon sattumalta vuodenvaihteessa, kun rakennus jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien takia, ja vangit siirrettiin läheisen vankilasairaalan tiloihin odottamaan uutta rakennusta.

Kärjenmäki ei osaa sanoa, miksi tilanne ei korjaantunut aiemmin.

– Miesvankiloissa paljuselliongelmia on ratkaistu nopeammassa tahdissa. En osaa sanoa, onko se meidän kysymyksessä ollut saamattomuutta vai onko se ollut rahanpuute.

Ainoa vain naisille tarkoitettu vankila

Hän lupaa vankilasta tulevan hyvin edistyksellinen nykymittapuilla.

– En puhuisi maailman parhaasta, mutta meille riittäisi, että tästä tulee hyvä. Saadaan asianmukaiset työ- ja toimintatilat, että pystytään tekemään tätä joskus aika vaikeaakin työtä.

Vankilaan rakennetaan muun muassa esteettömiä sellejä ja alaikäisille tarkoitettuja tutkintavankitiloja, jotka mahdollistavat koulunkäynnin tutkintavankeuden aikana.

Rakentamisessa on otettu huomioon myös ulkoilu ja liikunta. Tavallisten ulkoilutilojen lisäksi alueelle tulee kunto- ja luontopolku sekä sisälle liikunta- ja kuntosali.

Kärjenmäki pitää liikkumismahdollisuuksia merkittävänä vankien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Urheilutilojen tärkeydestä ei aina ollut kuitenkaan yksimielisyyttä. Kärjenmäen mukaan liikuntasalin rakentaminen aiheutti suunnittelun alkuvaiheessa vastustusta vankiloita hallinnoivassa Rikosseuraamuslaitoksessa.

– Siitä oli aikamoinen vääntäminen. Puhuttiin, ettei naisvangeille tulisi liikuntasalia. Tällaista asennetta oli silloin alkuvaiheessa, ja aika kitkeriä keskusteluja käytiin meidän keskusviraston kanssa.

Uusi vankila maksaa 32 miljoonaa euroa, ja siihen mahtuu sata vankia. Vankilasta tulee ainoa pelkästään naisille tarkoitettu suljettu vankila. Naisvankeja on lisäksi muissa vankiloissa omissa osastoissaan.

Lue myös:

    Uusimmat