Palkitun taiwanilaisen kirjailijan mukaan Kiinan valloitusintressit uhkaavat myös Taiwanin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.
Suomessa Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla vieraillut palkittu kirjailija Kevin Chen peilaa Aavekaupunki -romaanissaan kokemuksiaan homoseksuaalina miehenä Taiwanissa. Hänen uskoo Kiinan valloitusintressien olevan uhka Taiwanin seksuaalivähemmistöille.
– Minulla on erittäin läheisiä ystäviä, jotka ovat homoja tai lesboja ja jotka asuvat ja työskentelevät Kiinassa. He eivät voi avoimesti ilmaista seksuaalisuuttaan, sillä se voi olla jopa vaarallista, Chen kertoo.
Viime vuosikymmenien aikana Taiwanista, ja etenkin sen pääkaupunki Taipeista, on muodostunut Itä-Aasian sateenkaariväen turvasatama. Taiwan on ainoa Itä-Aasian maa, jossa samaa sukupuolta olevien avioliitto on laillistettu.
– Meillä Taiwanissa järjestetään Itä-Aasian suurin lgbtq-paraati ja monet ihmiset lentävät Taiwaniin kokeakseen sen. Edes Japanissa tai Etelä-Koreassa ei ole helppoa olla lgbtq-jäsen, Chen toteaa.
– Ennen Covidia monet lgbtq-ihmiset Kiinasta tulivat Taipeihin osallistuakseen tähän paraatiin, päästäkseen ilmaisemaan itseään avoimesti julkisilla paikoilla.
Maassa on myös kukoistava drag-skene, jonka ykköstähti Nymphia Wind on päässyt esiintymään jopa Taiwanin presidentin kansliassa.
Chenin mukaan osa väestöstä kannattaa yhä perinteisiä arvoja, erityisesti suurien kaupunkien ulkopuolella. Taiwanin hallitus on kuitenkin jo pitkään pyrkinyt asemoimaan itsensä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen liittolaisena.
– Meillä on hullu lgbtq-yhteisö, joka on erittäin äänekäs, Chen iloitsee.
– Uskon, että olemme tarpeeksi vahvoja puolustamaan sitä, mitä olemme tähän mennessä saavuttaneet, ja tätä pientä linnaketta, jonka olemme rakentaneet.
Valkoisesta terrorista vapauteen
Kiinan ja Taiwanin välinen monimutkainen konflikti juontaa juurensa Kiinan sisällissotaan vuosina 1927-1949.
Kommunisteja vastaan sotineet Kiinan kansalliset joukot pakenivat tappionsa jälkeen Taiwanin saarelle ja perustivat sinne oman hallituksensa, eli Kiinan tasavallan.
Samaan aikaan kommunistien johtaja Mao Zedong julisti Manner-Kiinassa oman hallituksensa, eli Kiinan kansantasavallan. Vaikka taistelut loppuivat, virallista rauhaa ei koskaan solmittu.
Taiwanilla alkoi niin sanottu Valkoisen terrorin aikakausi, jonka 1976 syntynyt Kevin Chen muistaa hyvin.
Valtaansa lujittaakseen Kiinan kansallispuolue aloitti ankarat poliittiset tukahduttamiskeinot, joihin kuului vasemmistolaisten tai kommunisteja sympatisoivien teloittaminen. Myös Taiwanin alkuperäisväestön jäseniin kohdistettiin rajuja sortotoimia.
Taiwanin matka vapaamieliseksi ja demokraattiseksi maaksi on ollut pitkä ja vaivalloinen, eikä siitä haluta hevillä luopua.
– Taiwanissa olemme kuin ihmeen kaupalla onnistuneet toteuttamaan tämän mahtavan saavutuksen, eli ihmisoikeuksien ylläpitämisen. Meillä on ollut hirvittäviä historiallisia tapahtumia, mutta olemme selviytyneet monesta ja päässeet niin pitkälle, Chen sanoo.
– Kirjailijana voin ilmaista itseäni täysin, voin kirjoittaa mitä haluan. Voin kirjoittaa jotain, mikä voi suututtaa hallituksen, enkä välitä siitä. Koska he eivät koskaan pidätä minua ja heitä minua vankilaan. On niin hienoa olla vapaa.
Piikilpi suojaa Taiwania sodalta
Kiina järjesti toukokuussa jälleen suuren sotaharjoituksen Taiwanin ympäristössä. Sotaharjoitukset saattavat olla Kiinan reaktio Taiwanin uuden presidentin Lai Ching-ten virkaanastumiseen.
Kiina on arvostellut presidenttiä vaaralliseksi separatistiksi, koska tämä on kannattanut Taiwanin itsenäisyyttä. Maiden väliseen pattitilanteeseen ei näytä olevan rauhanomaista ratkaisua, ja monen asiantuntijan mielestä sodan mahdollisuus on todellinen.
– Tietenkin olemme peloissamme, mutta minkäs teet. On jatkettava työntekoa ja huolehdittava perheestä, koska on pakko keskittyä omaan elämään, Chen toteaa.
– Me vain toivomme, että Kiinan johtajat eivät ole niin tyhmiä, että he menisivät niin pitkälle.
Taiwanilla on avainasema puolijohdetuotteiden globaalissa tuotantoketjussa, jota se käyttää tietoisesti hyväkseen.
Maa tuottaa noin 90 prosenttia maailman kehittyneimmistä mikrosiruista, joita tarvitaan esimerkiksi älypuhelimiin ja tietokoneisiin. Taiwanin tukijoiden intressi on, ettei maan puolijohdetuotanto häiriinny, saati lankea Kiinan käsiin.
Saarivaltion merkittävin liittolainen Yhdysvallat on kuitenkin pyrkinyt vauhdilla kehittämään mikrosiruteollisuuttaan ja lisäämään omavaraisuuttaan.
– Sirujen valmistuksen ydinteknologia on Taiwanissa. En osaa sanoa, pystyykö Yhdysvallat 20 tai 30 vuoden kuluttua tuottamaan omia loistavia sirujaan koko maailmalle, Chen sanoo.
– Tällä hetkellä Taiwan on kuitenkin ainoa, joka voi tarjota maailmalle näitä hienoja siruja.