Kiinan valvontakoneisto seuraa kansalaisia yhä tarkemmin – Uutuuskirja kuvaa dystopioita muistuttavaa karmivaa todellisuutta: "Tekoäly ennustaa tulevat rikokset"

Geoffrey Cain on asunut eri puolilla Aasiaa noin kaksitoista vuotta. Cain on kertomansa mukaan vieraillut useissa autoritäärisen hallinnon alueilla kuten esimerkiksi Pohjois-Koreassa ja raportoinut kansanmurhasta Myanmarissa.

Aasian vuosiensa aikana Cain vieraili niin ikään useita kertoja Kiinan Xinjiangin alueella Länsi-Kiinassa. Vierailujen aikana yhdysvaltalaistoimittaja havaitsi selkeän muutoksen.

– Havaitsin hitaasti hiipivän vajoamisen kohti hyvin hienostunutta totalitarismia. Kaikki tapahtui vuosien kuluessa. Huomasin jokaisella vierailulla aina enemmän valvontakameroita, enemmän poliiseja ja ihmisten kontrollointiin käytettävän teknologian lisääntymistä.

– Lopulta viimeisellä vierailullani joulukuussa 2017 tajusin astuneeni jonkinlaiseen apokalyptiseen dystopiaan, joka oli kuin suoraan George Orwellin tieteisnovellista Vuosi 1984 tai Minority Report -teoksesta. Viranomaiset käyttivät tekoälyä ennakoidakseen kansalaisten mahdollisesti tulevaisuudessa tekemiä rikoksia tai rikkeitä, Cain kuvailee.

Kirjailija kertoo tuolloin ymmärtäneensä, että Kiinassa oli käynnistymässä täysin ennennäkemätön näytelmä, jossa rakennettiin huippuunsa viritettyä ympärivuorokautista koneistoa kansalaisten valvontaa ja hallintaa varten.

– Olin jo vieraillut Pohjois-Koreassa, joka tuntui siltä, kuin olisin matkustanut aikakoneella takaisin kommunistiselle 1950-luvulle. Kiinan Xinjiangissa tunne oli kuitenkin päinvastainen, kuin olisin siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen tieteismaailman dystopiaan.

Valtava urakka

Kirjan tekemisestä muodostui tekijänsä mukaan valtava koettelemus, sillä varmistetun tiedon saanti oli hankalaa. Tietoa alueen uiguurivähemmistön kohtelusta ei yksinkertaisesti ollut saatavilla. Vasta Xinjiangista muihin paenneiden uiguuripakolaisten kontaktointi loi lisävaloa tilanteeseen.

– Eri puolille maailmaa paenneilla uiguureilla oli kerrottavanaan tarinoita, joita aloimme dokumentoida pienen toimittajayhteisön kesken. Tätä kyseistä kirjaa varten haastattelimme 168 ihmistä, joista monet ovat pakolaisia. Joukossa on kuitenkin myös entisiä kiinalaisia tiedustelijoita ja suurten kiinalaisten teknologia-alan yritysten entisiä työntekijöitä, jotka olivat mukana kehittämässä valvontajärjestelmiä.

– Haastattelin myös kiinalaista ex-vakoojaa, jonka tehtävänä oli ollut yrittää soluttautua terroristiksi väitettyjen uiguurien keskuuteen. Hän ei kylläkään löytänyt yhtäkään tällaista terroristiryhmittymää.

Tekijäryhmä vahvisti haastateltavien kertomuksia, esimerkiksi hakukonejätti Googlen kuva -ja karttapalveluiden avulla, joiden perusteella he kykenivät esimerkiksi varmistamaan kiinalaisten uudelleenkoulutuskeskuksiksi kutsumien keskitysleirien sijainnit, joita on Cainin mukaan mahdollisesti jopa tuhansia Xianjiangin alueella.

– Leirit voi löytää Google Maps -karttapalvelusta. Käytimme myös hyväksemme kiinalaisyritysten julkaisemia toimintakertomuksia sekä raportteja. Moni valvontajärjestelmiä kehittävä kiinalaisyritys ei edes yritä peitellä tekemisiään, vaan ne ovat jopa niistä ylpeitä. Kaikki on avoimesti saatavilla verkossa kiinankielisenä, Cain taustoittaa.

Uiguurivainoja perustellaan terrorismisyytöksillä

Muslimitaustaisia uiguureja elää Kiinassa noin 12 miljoonaa. Viranomaiset perustelevat uiguurien kontrollointia muun muassa terrorismin vastaisella taistelulla. Cain on eri mieltä uiguureihin liitetyistä terrorismiviittauksista.

– Kiinan hallinon ei pitäisi olla lainkaan huolestunut uiguurivähemmistöstä. Uiguurit kuuluvat suhteellisen maltilliseen islamin haaraan. He eivät muodosta samanlaista uhkaa, kuin joka suuntautuu esimerkiksi Saudi-Arabiasta, tai joltain muulta autoritäärisemmältä alueelta. Uiguureilla ei ole terroristista menneisyyttä. He ovat pikemminkin agitoineet ja pyrkineet itsenäisiksi Kiinan valtiosta. Heillä on oma kieli, kulttuuri ja historia… Kokolailla oma kansallinen identiteetti, joka erottuu selvästi han-kiinalaisesta enemmistöstä, Cain kertoo.

– Valtio suhtautuu kaikkiin Kiinan vähemmistöihin uhkana niiden itsenäistymishalujen takia. Valtio kehittää erilaisia narratiiveja, joiden mukaan uiguurit ovat terroristeja, joihin ei voi luottaa, ja esimerkiksi Afganistaniin matkustaneet uiguurit palaisivat Kiinaan lietsomaan uskonsotaa. Olen tavannut ja keskustellut jihadististen uiguurien kanssa, joita on todella vähän, eikä heillä ole mitään aikeita palata Kiinaan. Siinä kaikki, Cain toteaa.

Skynet valvoo

Noin kahdentoista miljoonan ihmisen vähemmistöä seurataan kaikkialla, kaiken aikaa. Cain kuvailee kirjassaan, kuinka Kiinan keskushallinto on kehittänyt tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat jo nimensäkin perusteella kuin tieteiselokuvasta.

Yksi kiinalaishallinnon kehittämästä tekoälyyn perustuvasta valvontakokonaisuudesta on nimetty yhdysvaltalaisohjaaja James Cameronin ja näyttelijä Arnold Schwarzeneggerin tunnetuksi tekemän Terminator -elokuvasarjan tietoisuuden saavuttavan ja ihmisiä vihollisenaan pitävän tekoälyn Skynetin mukaan.

– Skynet on ollut olemassa vuodesta 2005 lähtien. Se ei niinkään ole yksi itsenäinen operoija, vaan  pikemminkin useista eri tekoälyksiköistä ja valvontajärjestelmistä ja -kameroista koostuva valtiollinen valvontakokonaisuus.

– Kun vierailin Kiinassa ensimmäisen kerran vuonna 2005 järjestelmä ei vielä ollut tarpeeksi pitkälle kehittynyt. Kiina on kuitenkin ensimmäinen valtio, joka on valjastanut tekoälyn kansalaistensa valvomiseen tällaisessa mittakaavassa. Mielestäni he olivat kuitenkin jo tuolloin paljon muita maita edellä teknologisessa kehityksessä. Kiinalaiset olivat jo omaksuneet tekniikan siinä vaiheessa, kun Piilaaksossa vasta kehiteltiin vastaavaa. Lopputulemana Skynetistä on kehittynyt jotakin todella uhkaavaa ja ilkeää.

Uusi kehittyneempi systeemien systeemi

Skynetin rinnalle on kehitetty myös uusi, nimellä Integrated Joint Operation Platform (IJOP) tunnettu, valvontakokonaisuus, jota voisi kuvailla systeemien systeemiksi. Järjestelmää käytetään tulevien rikkomusten ennakoimiseen. Henkilöstä saattaa tulla epäilyttävä, jos hän ostaa kaupasta savukkeita ja alkoholia tai pelaa liikaa tietokonepelejä.

– IJOP seuraa kaikkia kaikkialla. Se hyödyntää valvonnassa muun muassa valtavaa valvontakameroiden verkostoa, joita määrätään asennettavaksi jopa ihmisten koteihin. Lisäksi IJOP kirjaa ihmiskontakteja, vertailee oikeuden asiakirjoja, tarkkailee matkustamista, koulutustaustaa. IJOPiin kirjataan myös ihmisten biometrisiä tietoja, dna-tietoja. 

– Käytännössä IJOP toimii niin, että se lähettää viranomaisen puhelimeen viestin esimerkiksi kadulla kävelevästä henkilöstä, joka täytyy pidättää ja kuulustella, sillä hän saattaa tulevaisuudessa syyllistyä rikokseen. Syyksi saattaa riittää esimerkiksi ihmisen rutiineista poikkeava kotiintuloajankohta tai poikkeava ostotapahtuma.

Keskitysleirille lähetetty läheinen korvataan puolueen valvojalla

Niin sanotulle uudelleenkoulutusleirille syystä tai toisesta määrätyn perheenjäsenen tilalle saatetaan sijoittaa keskuspuolueen valitsema valvoja. 

Osa leireillä päätyneistä ei välttämättä koskaan palaa takaisin kotiin. 

– Kiinan kommunistisella puolueella on erityinen ohjelma, jonka perusteella perheisiin osoitetaan väliaikainen jäsen. Saatat käytännössä herätä puolueen lähettämän miehen vierestä, jonka kanssa syöt aamupalaa. Tämä henkilö opettaa lapset lojaaleiksi hallinnolle ja välttämään valtaapitävien kyseenalaistamista, sekä välttämään terrorismia ja kaikenlaista kapinointia.

Cainin mukaan järjestelmän avulla harjoitetaan ahdistelua ja seksuaalista väkivaltaa.

– Ohjelman avulla valtio pystyy hyväksikäyttämään ihmisiä.

"Samaa tapahtuu jo muissakin maissa"

Kiina ei suinkaan ole maailman ainoa autoritäärinen valtio. Asiantuntijan mukaan on muitakin maita, jotka haluavat lähitulevaisuudessa valvoa kansalaisiaan kiinalaisten myymillä järjestelmillä.

– Mielestäni sitä tapahtuu jo nyt ja se on väistämätöntä. Muut autoritääriset maat hankkivat kiinalaista valvontateknologiaa. Kyseessä ovat pienempien maiden hallinnot esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa kuten vaikka Venezuela, joka ostaa paljon kiinalaista valvontateknologiaa. Kiinalaiset markkinoivat tuotteitaan rikosten ehkäisyn varjolla.

Isommista valtioista Cainin mukaan myös Venäjä ja Turkki hamuavat kiinalaisteknologiaa kansalaistensa valvontaa varten.

– Vielä pari vuotta sitten myös Yhdysvalloissa oltiin jo ojentamassa kättä kiinalaisten valvontajärjestelmien suuntaan. Esimerkiksi lentokentiltä saattoi löytää kiinalaisen Hikvisionin valmistamia valvontakameroita. Yhdysvaltalaisviranomaiset päätyivät kuitenkin lopulta rajoittamaan ja sanktioimaan kiinalaistuotteita niiden turvallisuusuhkien takia.

Ei paluuta Kiinan kamaralle

Viime vuoden puolella julkaistun kirjan kirjoittaja ei aio enää palata Kiinaan, vaikka häneen ei olekaan omien sanojensa mukaan kohdistunut uhkaa kiinalaisviranomaisten suunnalta.

– En ole henkilökohtaisesti tullut uhatuksi, mutta tilanne on toinen ympärilläni olevien ihmisten, kuten uiguuriystävieni kohdalla. Esimerkiksi uiguurikääntäjäni serkku menehtyi keskitysleirille epäselvissä olosuhteissa, mutta todennäköisesti jonkinlaisen kiduttamisen seurauksena.

– Toinen ystäväni, Michael Spavor -niminen kanadalainen, pidätettiin Kiinassa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vastareaktiona sille, että Kanada oli pidättänyt Yhdysvaltojen pyynnöstä kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun.

– Tajusin, että Kiinaan palaaminen ei olisi viisasta ja että minun tulisi tehdä parhaani ja kirjoittaa näistä asioista muualla. Tilanne harmittaa minua, sillä vietin vuosia Kiinassa ja Aasiassa. Joudun luopumaan siitä, jotta voin kertoa tämän tarinan, Cain päättää.