Paniikkikohtaus laittaa kehon koville – tämän takia jälkikäteen on usein huono olo

Ahdistaako? Kokeile 5-4-3-2-1 -metodia – katso 30 sekunnin ohje! 0:30
KATSO MYÖS: Ahdistaako? Kokeile 5-4-3-2-1 -metodia – katso 30 sekunnin ohje!

Paniikkikohtaus on henkisten oireiden lisäksi hyvin fyysinen kokemus, joka jättää väsyneen ja mahdollisesti pahoinvoivan olon.

Ahdistuksesta kärsiville paniikkikohtauksen jälkeinen nuutunut olo on todennäköisesti tuttu.

Kehoon saattaa koskea, on hankalampi keskittyä ja tuntuu kuin aivot olisivat sumussa, kirjoittaa Huffpost.

Paniikkikohtauksen aikana kehossa tapahtuu erilaisia kemiallisia muutoksia ja se alkaa pumpata adrenaliinia, jolloin syke kiihtyy ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. 

Kun kohtaus on mennyt ohi, seuraa krapulanomainen tuntemus sekä henkistä ja fyysistä uupumusta.

– Ylikuormitus vie paljon energiaa ja tavallaan kiihdyttää meitä, joten luonnollisesti tunnemme itsemme hyvin väsyneiksi ja uupuneiksi sen jälkeen, Jessica Stern, kliininen apulaisprofessori NYU:n lääketieteellisen keskuksen psykiatrian laitokselta kertoo.

Mikä uupuneen olon aiheuttaa?

Terveyskirjasto määrittelee paniikkikohtauksen äkilliseksi ja voimakkaaksi pelko- tai ahdistuskohtaukseksi, jonka fyysiset oireet johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.

Paniikkikohtauksen oireet

  • sydämentykytys
  • rintakivut
  • hikoilu
  • vapina
  • hengenahdistus
  • tukehtumisen tai kuristumisen tunne
  • pahoinvointi
  • vatsavaivat
  • huimaus
  • pyörtymisen tunne
  • puutuminen
  • kihelmöinti
  • vilunväreet
  • kuumat aallot

Lähde: Terveyskirjasto

– Kun palaudut [adrenaliinipurkauksesta], sillä on monia seurauksia. Kehosi tuntuu itse asiassa fyysisesti väsyneeltä, koska kävit läpi melko suuren tapahtuman, David Klemanski, Yalen sairaalan psykologi ja psykiatrian apulaisprofessori Yalen lääketieteellisestä korkeakoulusta sanoo Huffpostille.

Jos olet hyperventiloinut paniikkikohtauksen aikana, myös rintalihaksesi saattavat olla kipeät.

Jessica Sternin mukaan osa voi kokea myös pahoinvointia, maha-suolikanavan ongelmia, päänsärkyä ja migreeniä.

Riippuen henkilöstä jälkioireet voivat Klemanskin mukaan kestää parista tunnista jopa päivään tai kahteen.

Voiko kohtauksen jälkeisiä oireita jotenkin lieventää? 

Etukäteissuunnittelu voi auttaa, jos kärsit paniikkikohtauksista useasti.

David Klemanskin mukaan esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisteoria voi auttaa oppimaan, miten hallita ahdistusta ja paniikkia kun ne iskevät päälle, jotta kohtauksen jälkeiset oireet eivät olisi niin vaikeita.

Jos kohtaus kuitenkin tuli ja meni jo ja tunnet olosi täysin nuutuneeksi, on muutama keino, joilla voit yrittää lieventää jälkioireita.

Jessica Sternin mukaan ensimmäinen askel on ottaa hengähdystauko ja koittaa rauhoittaa kehonsa.

– Jos pystyt, luo ympäristöstäsi mukavan tuntuinen, Stern sanoo ja neuvoo esimerkiksi sammuttamaan valot ja laittamaan rauhoittavaa musiikkia soimaan.

Klemanski puolestaan kehottaa harjoittelemaan tietoisuutta – mindfulnessia. Tiedosta, mitä tunnet juuri kyseisessä hetkessä fyysisesti ja henkisesti.

Perinteiset terveysteot auttavat myös tässä tapauksessa: huolehdi, että saat riittävästi unta ja ravitsevaa ruokaa ja löydä jokin keino käsitellä tunteitasi.

Klemanski painottaa, että itsensä suhteen kannattaa olla myös kärsivällinen ja antaa aikaa toipua jälkioireista.

Katso myös: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo: "Ei tarvitse pyrkiä pois"

Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo:"Ei tarvitse pyrkiä pois" 1:57
Ahdistus ei ole mukava tunne, mutta elämän ei tarvitse tai kuulu olla ahdistuksen poissaoloa. Asiantuntija kertoo, miksi ikävät tunteet kuuluvat elämään.

Lue myös:

    Uusimmat