Koronavuosi on koetellut monia henkisesti. USA TODAY haastatteli kolmea mielenterveysalan ammattilaista siitä, mitä tarkoittaa emotionaalinen uupumus ja miten selvitä näistä henkisesti koettelevista ajoista.
– Emotionaalinen uupumus on tunne siitä, että takki on tyhjä. Ihminen on siinä pisteessä, että tuntuu, että ei ole enää kapasiteettia enempään, kertoo tutkija Vaile Wright, American Psychological Association -organisaatiosta.
– Se on fyysistä ja henkistä väsymystä, keskittymisvaikeuksia. Kaikkia niitä asioita, joita koemme, kun tunnemme, että olemme jo antaneet kaikkemme.
Healthline-sivuston mukaan emotionaalinen uupumus on tunne siitä, että henkisesti uupunut ja että voimat ovat loppu. Syynä on ajan mittaan kertynyt stressi henkilökohtaisesta elämästä tai työmaailmasta tai näiden yhdistelmänä. Emotionaalinen uupumus on yksi burnoutin merkeistä.
Emotionaalisesta uupumuksesta kärsivistä tuntuu usein siltä että heillä ei voi valtaa kontrolloida sitä, mitä elämässä tapahtuu. Voi tuntua siltä, että on jumissa jossain tilanteessa.
LUE MYÖS: Tutkimus: Joka viides koronapotilas sairastuu johonkin näistä kolmesta mielenterveyden häiriöstä – vahvistaa huolestuttavaa käsitystä
Syynä henkisten voimavarojen loppuunkuluminen
Emotionaalinen uupumus ei ole varsinainen oireyhtymä, mutta USA TODAYn haastattelemat asiantuntijat sanovat, että se voi johtaa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, tai ilmetä niiden kanssa samaan aikaan. Ilmaisua ”emotionaalinen uupumus” käytetään yleensä puhuttaessa burnoutista, kun tuntemus stressitekijöistä tai vastuusta nousee pisteeseen, jossa tuntuu, että ei ole enää energiaa jäljellä.
Emotionaalista uupumusta ilmenee usein silloin, kun resurssit, joita käytämme suoriutuaksemme päivittäisistä tehtävistämme, työstämme ja itsestämme ja muista huolehtimiseen, kuluvat loppuun. Stressiltä ja ahdistukselta ei voi välttyä kokonaan, mutta kun ihminen on emotionaalisesti uupunut, stressi pitkittyy ja muuttuu krooniseksi. Ihmisen voimavarat kuluvat loppuun ja seurauksena voi olla burnout.
Krooninen stressi altistaa loppuunpalamiselle
Kaikki kroonisesta stressistä kärsivät ovat alttiita loppuunpalamiselle. USA TODAYn haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tämä on yleistä etenkin sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, jossa on merkittävä määrä stressiä sekä huolenpitoon liittyvä vastuita.
– Mietitään vaikka teho-osaston hoitajaa, joka työskentelee koronavirusyksikössä, tekee 12 tunnin vuoroja, huolehtii lapsistaan ja ikääntyvistä vanhemmistaan ja jolle ehkä tulee stressiä myös siitä, kun hän miettii ystäviensä terveyttä ja poliittisia levottomuuksia, kertoo Afton Kapuscinski, Syracusen yliopiston Psychological Services Center -keskuksen johtaja.
Lue myös: Teho-osaston hoitaja näpäytti koronarajoituksia väheksynyttä näyttelijää – kuva kertoo rankasta arjesta: "Pitelin juuri henkilöä kädestä, kun hän kuoli ilman perhettään..."
Näistä merkeistä emotionaalisen uupumuksen tunnistaa:
- ärtyneisyys, kärsimättömyys
- hermostuneisuus
- turhautuminen
- keskittymisvaikeudet
- motivaation puute
- huomiokyky herpaantuu nopeasti
- ”aivosumu”
- tunne siitä, että on erillään muista ihmisistä
- tunne siitä, että ei ole tehokas tai pätevä, kelvollinen (vaikka olisi ylisuorittanut asiat kotona tai töissä)
- vaikeus suoriutua oikeasti asioista, mukaan lukien se, että tekee enemmän virheitä kuin tavallisesti
Fyysisiä oireita voivat olla
- lihasten väsymys tai lihasjännitys
- päänsärky
- vatsavaivat
- uniongelmat
Joskus emotionaalinen uupumus voi johtaa apatiaan tai toivottomuuden tunteeseen. Silloin ihminen menettää kiinnostuksen asioihin, joista ennen piti kovasti. Kapuscinskin mukaan kyseessä voi olla tiedostamaton psyyken suojautumisyritys.
Aseta itsellesi rajat
Ihminen tarvitsee unta, hyvää ravintoa, liikuntaa ja ihmiskontakteja säilyttääkseen toimintakykynsä. Lisäksi tarvitaan rajoja. Jos tuntuu siltä, että takki on tyhjä, on aika miettiä rajat uusiksi tai asettaa ne ylipäätään.
– Sinun pitää kysyä itseltäsi, missä kohtaa rajojasi rikotaan ja miettiä, milloin voit sanoa ei joillekin asioille, Wright kertoo.
– Koska et yksinkertaisesti voi tehdä kaikkea, pitää kysyä itseltäsi, missä kohtaa et ole itsellesi rehellinen.
Asiantuntija Lynn Bufka American Psychological Association -organisaatiosta kertoo, että tämä kuuluu sen määrittelyyn, mitä asioita voi muuttaa ja mitä ei.
– Jos olet tukenut ystävää tai perheenjäsentä, voisi ehkä olla sinun vuorosi todeta, että sinulla ei juuri nyt riitä henkisiä voimavaroja tukena olemiseen. Että rakastat läheistäsi ja välität hänestä, mutta että sinun on nyt pakko huolehtia itsestäsi hetken.
Älä yritä olla supersankari
Jos olet venyttänyt voimavarojasi liian paljon, asiantuntijoiden mukaan sinun tulisi kysyä miettiä, mitä asioita ei ole pakko tehdä. Mikäli standardisi on ollut se, että ruoka pitää tehdä alusta lähtien itse, voisit ehkä harkita pakasteruokaa.
Voit myös pyytää ystävältä tai perheenjäseneltä avuksi miettimään, miten voisit helpottaa taakkasi.
– Uupuneina ja toivottomina on vaikea ajatella selkeästi ja silloin voimme tukeutua ihmisiin, joihin luotamme Kapuscinski sanoo.
Ammattiapuakin voi harkita. Psykoterapia voi olla vaihtoehto.
Korona-ajan epävarmuus voi tuntua raskaalta.
Mieti, miten voisit latautua uudelleen
Emotionaalisesti loppuun kuluneena kannattaa miettiä, mistä asioista tulee hyvä olo.
– Jos olet rättiväsynyt ja sulkeutunut, yritä muistella hetkiä, jolloin sinusta tuntui päinvastaiselta. Ne voivat opastaa sinua kohti asioita, joita sinun pitäisi sisällyttää elämääsi enemmän.
Mieti vaikka näitä: Millainen musiikki ravitsee sinua henkisesti? Ketkä kaverit saavat minut nauramaan?
Stressaantuneesta olotilasta voi olla vaikeaa päästä eroon, joten olisi toki asiantuntijoiden mukaan parasta, jos voimavarat eivät ensinnäkään kuluisi loppuun. Olisi hyvä, jos stressitilan voisi jotenkin välttää.
– Paras tapa torjua burnout on estää se. Se maksaa tunnetasolla paljon vähemmän, Kapuscinski sanoo.
LUE MYÖS: Onko mieli alamaissa? 7 tutkittua tapaa tulla iloisemmaksi – kokeile heti
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: USA TODAY, Healthline