Onko pää ihan jumissa? Näistä asioista aivosumu yrittää kertoa sinulle: "Kaikki tietävät mistä on kyse, mutta.."

Ajatus ei kulje, keskittyminen on vaikeaa, asiat unohtuvat, olo on koko ajan väsynyt. Niin sanottu aivosumu kuvaa hyvin tilaa, jossa arkisista askareista suoriutuminen sujuu jähmeästi kuin usvan peitossa.

Aivosumu tunnetaan tilana, mutta sen tarkkaa syytä ei ole juuri tutkittu.

– Kaikki tietävät, mistä on kyse, mutta samaan aikaan se [aivosumu] on todella tuntematon asia, yhdysvaltalainen sisätautilääkäri ja reumatologi Robert Lahita sanoo Prevention-sivustolle.

Pää voi olla jumissa, vaikka ihminen olisi nukkunut yönsä hyvin eikä hänessä olisi fyysisesti mitään vikaa. Aivosumu voi kertoa esimerkiksi seuraavista asioista.

1. Lähestyvät vaihdevuodet

Osa naisista kokee aivosumua vaihdevuosi-iässään eli viidenkympin kieppeillä. Tuolloin naisten tiedollisissa eli kognitiivisissa toiminnoissa tapahtuu todella joitain muutoksia, amerikkalaistutkijat esittivät vuonna 2012. Esimerkiksi keskittyminen vaikeisiin tehtäviin voi vaikeutua ja lähimuisti heikentyä.

Vaihdevuosiin voi liittyä myös unihäiriöitä, masentuneisuutta, mielialan vaihteluita ja aloitekyvyttömyyttä, jotka vaikuttavat ajatuksenjuoksuun.

Hormonit vaikuttavat myös aivoihin ja on mahdollista, että estrogeenitasojen lasku heijastuu aivojen toimintaan. Terveyskirjasto tosin huomauttaa artikkelissaan, että vaihdevuosi-ikäisten naisten mielialassa tapahtuneiden muutosten yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä.

2. Piilevä mielenterveysongelma

Vuonna 2015 tutkijat havaitsivat, että aivosumu voi olla oire masennuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Näistä mielenterveyden ongelmista kärsivät naiset suoriutuivat keskittymistä ja nopeita vastauksia vaativasta testistä huonommin kuin henkilöt, joilla ei ollut mielenterveyshäiriötä.

Aivokuvaukset paljastivat, että mielen sairaudet näkyivät vähäisempänä aivojen aktiivisuutena alueella, joka vastaa työmuistista, ongelmanratkaisusta ja päättelystä.

Masennuksen keskeinen oire on pitkään jatkuva matala mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ominaista on toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot.

3. Stressi

Stressaavissa tilanteissa mieli saattaa muuttua utuiseksi. Masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä ovat tavallisia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita.

– Stressi heikentää suoriutumiskykyä sekä fyysisesti että henkisesti, Lahita sanoo Preventionille.

Monet asiat voivat aiheuttaa stressiä niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen auttaa lievittämään stressiä sekä samalla myös aivosumua.

Jos stressaaviin asioihin ei pysty vaikuttamaan, voi oloaan helpottaa esimerkiksi huolia jakamalla, akkuja lataamalla ja säännöllisellä liikunnalla.

4. Lääkitys

Aivosumu voi olla myös joidenkin lääkkeiden sivuvaikutus. Esimerkiksi tietyt antibiootit, virtsankarkailulääkkeet ja verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa Preventionin mukaan sumeaa mieltä etenkin vanhemmilla potilailla. Myös masennus-, kipu- ja allergialääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä.

Mikäli aivosumu haittaa elämää ja oireen epäilee johtuvan lääkityksestä, kannattaa vaihtoehdoista puhua lääkärin kanssa.

5. Ruokavalio

Epäterveellinen tai puutteellinen ruokavalio voi hidastaa ajatuksenjuoksua.

Etenkin omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä aivojen terveydelle, muistuttaa Aivoliitto. Hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat kalat, kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja avokadot.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että se mikä on hyvästä sydämelle on hyvästä myös aivoille. Värikäs ruoka pitää aivot virkeänä, joten lautaselle kannattaa lastata erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Runsaskuituiset täysjyvätuotteet parantavat aivoterveyttä suoliston kautta. Sen sijaan liiallista suolankäyttöä kannattaa rajoittaa.

Erityisesti kasvissyöjien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten aivosumun taustalla voi olla myös raudanpuutetta. Raudanpuute aiheuttaa anemiaa, joka puolestaan voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä.

6. Syöpähoidot

Syövän hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten solunsalpaajat, hormonihoidot, sädehoito ja leikkaus heijastuvat myös aivojen toimintaan. Rankat hoidot väsyttävät ja haastavat tiedolliset toiminnot.

Niin sanotut kemoaivot – millä viitataan erityisesti solunsalpaajiin – ilmenevät esimerkiksi hidastuneena ajatuksenjuoksuna, muistivaikeuksina, keskittymisongelmina ja vaikeuksina oppia uusia asioita, kertoo Yhdysvaltain syöpäyhdistys.

Aivojumppa, säännöllinen liikunta ja meditaatio voivat auttaa syöpähoidoista johtuvaan aivosumuun. Myös muista terveellisistä elämäntavoista kannattaa huolehtia.

7. Diagnosoimaton sairaus

Pitkään jatkunut selittämätön aivosumu ja väsymys, joka ei lähde lepäämällä ovat syitä hakeutua lääkärin pakeille. Pöhnäinen ja uupunut olo voi vakavimmillaan olla seurausta sairaudesta, kuten fibromyalgiasta tai MS-taudista, mutta harvoin ainut oire.

Jos aivosumuun ei liity lihas- tai nivelkipuja, puutumista, päänsärkyä tai liikkumisen hankaluutta, kyse on tuskin edellä mainituista sairauksista.

Myös keliakia voi aiheuttaa anemiaa ja väsymystä. Vaikka erilaiset suolistovaivat ovat keliakian yleisimpiä oireita, eivät kaikki keliaakikot niistä kärsi. Gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään kokonaan vehnää, ohraa ja ruista, on keliakian ainoa hoitokeino.

8. Multitaskaat

Liian monen asian tekeminen samanaikaisesti vähentää tuottavuutta. Yksi syy on, että niin sanottu multitaskaaminen pistää aivot jumiin.

Aivotutkijat ovat ilmaisseet huolensa multitaskauksesta, sillä se kuormittaa aivoja. Siitä seuraa virheitä ja väsymystä.

Muistiliiton artikkelissa muistutetaan, että aivot vaativat tyhjäkäyntiä palautuakseen. Lepo, työn tauottaminen, yksikertaiset pysähtymään laittavat askareet ja lyhyet läsnäoloharjoitukset auttavat laskemaan kierroksia.

Lue myös:

    Uusimmat