Pariisin ilmastokokous lähestyy ja neuvottelut tiivistyvät. Monet kysymykset hiertävät edelleen teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välejä. Viime viikolla järjestetyn viimeisen valmistelukokouksen tuloksena sopimusluonnos paisui merkittävästi.
– Bonnissa puheenjohtajien valmistelema 20-sivuinen sopimusluonnos paisui 60-sivuiseksi. Meillä on haastava neuvottelutilanne, muttei mahdoton, arvioi Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.
Ongelmallisimpia neuvottelukysymyksiä on kolme. Maat kiistelevät siitä, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset korvataan. Erimielisyyttä on myös teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vastuusta hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Lisäksi näkemyseroja on ilmastorahoituksesta.
Kehitysmaat vaativat takuita rahasta
Pariisissa keskustellaan kehitysmaille suunnattavasta ilmastorahoituksesta sekä ennen vuotta 2020 että vuoden 2020 jälkeen.
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa teollisuusmaat lupasivat kehitysmaille 100 miljardin dollarin vuotuisen ilmastorahoituksen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2013 rahoitusta saatiin kasaan 52 miljardia dollaria ja vuonna 2014 62 miljardia dollaria. Nyt kehitysmaat haluavat takuut siitä, että rahoitus todella nousee luvattuun 100 miljardiin.
– Kehitysmaat ovat ehdottaneet välitavoitteiden asettamista niin, että ensi vuonna rahoitus olisi 70 miljardia dollaria ja vuonna 2018 85 miljardia. Teollisuusmaiden on vaikea suostua tähän. Ne puolestaan ehdottavat tehostettua raportointia rahoituksesta, kertoo neuvotteluasetelmista erikoistutkija Folke Sundman Ulkoministeriöstä.
Uusia rahoituslähteitä kaivataan
Pariisissa pitäisi myös sopia, mitä rahoitukselle tapahtuu vuoden 2020 jälkeen. Paineita on esimerkiksi rahoittajapohjan laajentamiselle ja siirtymiselle budjettirahoituksesta kohti muita rahoitusmuotoja. Kehitysmaat haluaisivat myös kuulla määrällisiä rahalupauksia.
– Rahoitus tulee olemaan neuvottelujen loppusuoran kiperimpiä kysymyksiä. Erityisen hankala asia on ilmastorahoituksen lisääminen vuoden 2020 jälkeen, ennakoi Folke Sundman.
Suomi tehnyt toistaiseksi osuutensa
– Ilmastotuki kehitysmaille on osa Suomen kehitysyhteistyöbudjettia. Monissa kehitysyhteistyöhankkeissa painopiste on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai ilmastonmuutoksen torjunnassa, kertoo tarkastaja Johanna Pietikäinen Ulkoministeriöstä.
Maksatukset ovat kasvaneet 2000-luvulla 6 miljoonasta eurosta vuoden 2014 116 miljoonaan euroon. Tämän vuoden budjetissa rahoitusta on varattu 88 miljoonaa euroa. Pian on menossa maksuun 34,7 miljoonaa euroa Vihreään ilmastorahastoon (GCF).
– Kehitysyhteistyörahojen leikkauksista huolimatta Suomi kyllä pitää kiinni sitoumuksistaan ja ne hoidetaan, vakuuttaa yksikönpäällikkö Juha Pyykkö Ulkoministeriöstä.
Pariisin ilmastokokous alkaa 30. marraskuuta ja päättyy 11. joulukuuta.