Yleinen harhakuva on, että rakkaus tai onni säilyy itsestään. Parisuhteen onnellisuus ei ole kuitenkaan sattumaa, vaan taustalla on yleensä pitkäjänteinen työ.
Jarin (36) ja Mian (32) suhteessa lapsen hankkimisen piti vain jalostaa heidän ainutlaatuista rakkauttaan, mutta toisin kävi. Yhteinen aika kului väsymyksen ja riitelyn merkeissä, ja erolla uhkailusta tuli arkipäivää.
– Kaikki sujui hyvin, kunnes jäin esikoisen kanssa hoitovapaalle. Menevän uranaisen arki täyttyikin vaipoista ja korvatulehduksista, lisäksi aloin kadehtia Jarin työssäkäyntiä ja mahdollisuuksia olla aikuisten maailmassa, Mia kertoo.
Jari oli hämmentynyt, kun yhdessä hankittu lapsi ei lähentänytkään.
– Työpäivän aikana soiteltiin ja vaihdettiin kuulumisia, mutta aina ei pystynyt vastaamaan puhelimeen. Ylitöiden jälkeen tunnelma oli lievästi sanoen räjähdysherkkä, Jari muistelee. – Kuin olisin ollut pahanteossa, kun olin ollut töissä koko päivän.
Tulenarka ilmapiiri
Jarin ja Mian kiihkeä rakkaus oli muuttunut jatkuvaksi unenpuutteeksi ja selviytymiseksi.
– Arjesta ei paljon huumoria revitty. Tunteet viilenivät ja kipinät sinkoilivat. Olin tottunut hallitsemaan asioita, ja nyt mopo tuntui lähtevän käsistä kokonaan. Mietin kotona, että tunnenko tuota toista ihmistä loppujen lopuksi ollenkaan, Mia muistelee.
– Me ei vaan puhuttu enää samaa kieltä. Yövalvominen vaikutti keskittymiskykyyn töissä, Jari sanoo. – Mia olisi tarvinnut vaihtelua ja mulla oli jatkuva kiire. Tulosta olisi pitänyt syntyä molemmissa paikoissa.
Tavoitteena tunneyhteys
Alkuhuumassa lähes sulaudutaan kumppanin kanssa yhteen, ja ymmärrys on saumatonta. Jossain vaiheessa havahdutaan kuitenkin siihen, että toinen on erilainen kuin alussa. Jari ja Mia pääsivät hetkeksi pohtimaan omaa suhdettaan ”rakkauslomalla”.
– Esikoinen pääsi isovanhempien luokse yökylään, ja me lähdettiin pyykkivuoren keskeltä viettämään hotelliviikonloppua. Vapaailta tuntui luksukselta, mutta rentoutuminen ei ollut niin yksinkertaista, Mia sanoo.
– Niinpä. Sain esteltyä, ettet olisi koko ajan kysellyt lapsen voinnin perään. Pitkästä aikaa oltiin vaan kahdestaan rauhassa, Jari muistuttaa.
– Ei jaksettu kyllä mihinkään baariin mennä. Hyvä, ettei uni tullut kesken romanttisen kylvyn, Mia täydentää nauraen. – Isoja ongelmia tosin ei yksi vapaa ilta ratkaise. Se voi mennä pelkäksi huutamiseksi, jos on jäänyt paineita liikaa.
Mian mukaan heidän pelastuksenaan on ollut pohjalla oleva rakkaus ja tahto tehdä työtä parisuhteen hyväksi.
– Olen edelleen uraihminen, mutta nyt osaan nauttia myös kotiäidin roolista. Monelle tuttavalle on tullut ero, kun lapset ovat pieniä, Mia sanoo. – Se on ollut yllätys, kuinka normaali keskustelu lakkaa väsyneenä. Sitä vain rämpii eteenpäin, eikä jaksa antaa huomiota toiselle.
– Pahimpana pidän sitä, jos lakkaa kunnioittamasta toista. Silloin voi sanoa ja tehdä ihan mitä vaan, ilman tunteita, Jari vakavoituu. – Äidillä on paineita pienen lapsen kanssa kotona, mutta pitäisi uskaltaa puhua myös isän jaksamisesta. Kyllä tämä sellaista sähläämistä on ollut.
Rakkauden säilöntäohjeet
Hanna Ranssi-Matikainen on toimittanut kirjan nimeltään Paremman avioliiton rakkauspankki.
Sitoutuminen on hänen mukaansa tahtomista pysyä juuri tässä ihmissuhteessa. Parisuhteen vihollisia taas ovat välinpitämättömyys ja vieraantuneisuus, josta seuraa, ettei tunteita enää ilmaista.
– Ihmisellä on valta tehdä sanoillaan hyvää tai pahaa. Toinen saattaa puhua rönsyilevästi, pikkutarkasti tai niukasti. Siihen pitäisi vielä sovittaa oma tapansa kommunikoida, Ranssi-Matikainen toteaa.
Tavoitteena on hänen mukaansa avoimuus, sillä jokainen tuo mukanaan parisuhteeseen oman menneisyytensä, arvomaailmansa ja tunteensa, joita toisen pitäisi pystyä ymmärtämään.
– Tunneyhteys ei synny itsestään, vaan sen hyväksi pitää nähdä vaivaa. Se on sanallista yhteyttä syvempi taso, jossa suhde kestää tuulettamista, vastoinkäymisiä ja pettymyksiäkin, Ranssi-Matikainen kuvailee.
Helliä hetkiä arjessa
Arjen hellät hetket ovat kirjan mukaan kullan arvoisia: halaukset, pieni koskettaminen, lämmin katse. Parisuhde, josta lämpö ja läheisyys puuttuvat, on myös altis ulkopuolisille suhteille.
Väestöliiton psykologi, pari- ja perheterapeutti Keijo Markova on listannut viisi onnellisen parisuhteen perusasiaa:
1. Suhde perustuu ystävyydelle ja toisen kunnioittamiselle.
2. Kumppanille osoitetaan myönteistä huomiota sanoin, elein ja teoin.
3. Ratkaistavissa olevat ongelmat ratkotaan yhdessä.
4. Asioita, joita ei voi muuttaa, kestetään yhdessä.
5. Kumppaneita yhdistävät yhteiset suunnitelmat, haaveet ja tavoitteet.
Onnelliseen parisuhteeseen on olemassa hyväksi koettuja tienviittoja. Niiden lisäksi tarvitaan runsaasti tahtoa, viisautta ja rakkautta.
Teksti: Marianne Nygård
Kuvat: Shutterstock
Lähteet: Hanna Ranssi-Matikainen, Paremman avioliiton rakkauspankki, 2009 (Gummerus), Väestöliiton perheklinikka, pari- ja perheterapeutti Keijo Markova,Toimiva parisuhde -artikkeli