Parkinsonin tauti on parantumaton, hitaasti etenevä neurologinen liikehäiriösairaus, joka diagnosoidaan usein 60–70 -vuotiailla. Varhain alkavassa Parkinsonin taudissa motoriset oireet alkavat jo 21–45 vuoden iässä.
– Jos alle 20-vuotiaalle tehdään diagnoosi, puhutaan todellisesta harvinaisuudesta, Turun yliopiston neurologian professori Valtteri Kaasinen sanoo.
Kaasisen mukaan varhain alkaneessa Parkinsonin taudissa on erityispiirteitä verrattuna vanhempana saatuun tautiin.
– Nuorten Parkinsonin tauti näyttäisi olevan keskimäärin enemmän perinnöllistä tyyppiä eli siinä saattaa olla tiettyjä geenimutaatioita, jotka altistavat nuorempana sairastumiselle.
Nuorilla Parkinson-potilailla on vähäisempi riski dementoitumiseen. Myös oireiden eteneminen on keskimäärin hitaampaa kuin vanhemmilla potilailla, Kaasinen kertoo.
– Toisaalta nuorilla potilailla esiintyy ehkä jonkin verran enemmän lihasjänteyshäiriöitä ja tahattomia liikkeitä.
Parkinsonin taudin oireita ovat muun muassa vapina, liikkumisen hidastuminen ja lihasjäykkyys.
4:56
Jukka sairastui Parkinsonin tautiin parikymppisenä – diagnoosin saaminen kesti kolme vuotta.
Lue myös: Jukka sairastui Parkinsonin tautiin 23-vuotiaana – diagnoosin saaminen kesti kolme vuotta
Diagnosointi joskus hankalaa
Yksinkertaisimmillaan diagnoosi on selväpiirteinen.
Parkinsonin taudin diagnoosi on kliininen, oireisiin perustuva eli mitään kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei tarvita, jos oirekuva on tyypillinen.
Parkinsonin taudin diagnosointi saattaa olla hankalaa.
– Yksinkertaisimmillaan diagnoosi on selväpiirteinen, eikä ihmeellisiä tutkimuksia tai laboratoriokokeita tarvita, mutta joissain tapauksissa diagnosointi on osoittautunut hankalaksi. Esimerkiksi toisen yläraajan jäykkyys voi johtua olkapään tai niska-hartiaseudun ongelmista.
Parkinsonia hoidetaan lääkehoidolla, kuntoutuksella ja esimerkiksi syväaivostimulaatiolla.
– Kyseessä on neurokirurginen toimenpide eli leikkaus, jossa aivojen syviin osiin asetetaan elektrodit ja aivoihin johdetaan sähkövirtaa, jolla estetään oireita aiheuttavan yliaktiivisen tyvitumakkeen toimintaa.
Myös aktiivinen liikunta on tärkeää Parkinsonin taudin hoidossa, Kaasinen sanoo
– Kannattaa harrastaa monipuolista liikuntaa ja lihasvoimaa kasvattavaa kuntoilua. Lisäksi terveelliset elämäntavat, joissa on sopivassa määrin nautintoaineita ja elämän iloja, ovat paras kombinaatio oireiden omahoidossa.