Ahdistus nostaa Parkinson-diagnoosin riskin yli kaksinkertaiseksi.
Ahdistus voi olla merkki Parkinsonin taudista vanhemmilla henkilöillä, kertoo PsyPost-julkaisu. Jos yli 50-vuotiaalle kehittyi ahdistuneisuutta, hän sai Parkinson-diagnoosin kaksi kertaa muita todennäköisemmin, selviää British Journal of General Practice -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
– Tulokset viittaavat siihen, että ahdistuneisuuden ja myöhemmän Parkinson-diagnoosin välillä on vahva yhteys yli 50-vuotiailla potilailla, joilla on uusi ahdistuneisuusdiagnoosi, tutkijat toteavat.
– Ahdistuneisuutta ei ole tutkittu yhtä hyvin kuin muita Parkinsonin taudin esipiirteitä.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus. Se alkaa yleensä 50–70 vuoden iässä, kertoo Terveyskirjasto.
Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Tauti voi näkyä myös kävelyssä.
Lue myös: Tutkijat löysivät kaksi uutta vaaranmerkkiä Parkinsonin taudista – oireita jopa 10 vuotta ennen diagnoosia
Näin tutkittiin
Tutkimuksessa perattiin dataa lääketieteellisestä tietokannasta. Tutkijat keskittyivät 50–99-vuotiaisiin ihmisiin, joiden tiedot oli rekisteröity lääkäriasemilla vuosien 2008 ja 2018 välillä.
Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään,. Toinen ryhmä oli saanut uuden ahdistuneisuusdiagnoosin, toisessa ryhmässä ahdistuneisuutta ei ollut. Mukana oli yli 900 000 koehenkilöä, joista noin 109 000 sai uuden ahdistuneisuusdiagnoosin.
Lue myös: Unohteletko asioita? Yksi helppo tapa voi auttaa parantamaan muistia
Nosti riskin kaksinkertaiseksi
Ahdistusryhmästä 331 henkeä sai Parkinson-diagnoosin keskimäärin 4,9 vuoden kuluttua ahdistuneisuusdiagnoosista.
Ahdistus nosti Parkinson-diagnoosin riskin tutkijoiden mukaan yli kaksinkertaiseksi.
Tutkijat tunnistivat myös useita ennakko-oireita, joita ahdistus- ja Parkinson-diagnoosin saaneilla oli. Oireita olivat esimerkiksi uniongelmat, depressio ja uupumus.
Tutkimuksessa oli rajoitteensa: kaikki tutkittavat olivat brittejä, ja tutkimus perustui elektronisiin terveystietoihin, joita oli kerätty lääkäriasemilla kliinisiin tarkoituksiin. Siksi tiedot esimerkiksi mielenterveysongelmista saattoivat olla vajavaisia stigman tai vajaaksi jääneen raportoinnin vuoksi. Alle 50-vuotiaiden riskiprofiili saattaa myös olla täysin erilainen.
Lue myös: Riazilla todettiin Parkinsonin tauti 46-vuotiaana – tämä oire herätti huolen
Lue myös: Virusinfektio voi laukaista vakavan aivorappeumataudin – taustalla viikinkiajalta peräisin oleva geenimuoto
Katso myös: Muistisairaus vai arkipäivän ylikuormitusta – milloin unohtelusta pitää huolestua?
52:42
Entä, jos kotona etsin kännykkää, avaimia, puhelinta... Onko kyseessä muistisairaus?
Lähteet: PsyPost, British Journal of General Practice