Tänä viikonloppuna on tullut kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun ihminen astui kuun kamaralle. Avaruustieteen ja tekniikan professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta vieraili MTV Uutiset Livessä analysoimassa ihmiskunnan suuren saavutuksen aikaan saamaa perintöä ja sen ympärille poikineita salaliittoteorioita.
Neil Armstrong, Edwin "Buzz" Aldrin ja Michael Collins matkasivat kuuhun Apollo 11 -aluksessa.
Kun Neil Armstrong painoi jalanjälkensä kuun harmaille kasvoille, hän lausui kuuluisat sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”
– Kyllä hän sen ihan oikeutetusti sanoi. Sitä se juuri oli. Kyse on yhdestä ihmiskunnan historian häkellyttävimmistä tapahtumista, Kallio toteaa.
Hänen mukaansa kyse oli myös yhdestä ihmiskunnan suurimmista teknisistä saavutuksista. Tekniikka oli vielä 1960-luvun lopulla hyvin alkeellista.
– Kyllä se oli myös teknologisesti katsoen huima saavutus. Se laajensi ihmisen käsitystä siitä, mihin kaikkeen ihmiskunta pystyy, Kallio kertoo.
– Tätä tavoitetta pidettiin pähkähulluna, hän jatkaa.
Armstrong keräsi matkallaan kiviä ja maaperänäytteitä, joista on myöhemmin pystytty määrittämään kuun ikää ja syntyhistoriaa.
Partiopojasta astronautiksi – kuun harmaille kasvoille jalanjälkensä ensimmäisenä painanut Neil Armstrong oli muutakin kuin avaruuden valloittaja
Kallis projekti
Kun kuuhun matkaaminen ja sieltä ehjin nahoin palaaminen oli saatu ensimmäisen kerran tehtyä, kuussa kävi vielä kymmenkunta astronauttia tämän jälkeenkin. Viimeisin kuussa vierailu oli vuonna 1972.
Kallio arvelee, että syy pitkään taukoon on taloudellinen. Kuussa käynti maksoi miljardeja dollareita ja siihen laitettiin tuhansien ihmisten työpanos.
– Rahaa ei vain ole löytynyt niin paljon, että näitä oltaisiin saatu tehtyä, mutta kuussa on vielä paljon tutkittavaa, hän sanoo.
– Apollo -lennot olivat pieniä muutaman tunnin pistäytymisiä. Niiden aikana kuitenkin saatiin paljon tietoa kuusta, jonka napa-alueet ovat hyvin mielenkiintoisia.
– Kuun etelänavalta on löydetty kraatereita, joissa on vesipitoisia aineita. Siellä on myös hyvin kylmää. Samoin siellä on myös alueita, jotka ovat yötä päivää auringon valossa. Lämpötilavaihtelut kuussa ovat hyvin suuria ja yöllä voi olla jopa miinus 200 celsiusastetta, Kallio jatkaa.
"Kuussa vierailun 100-vuotispäivää juhlitaan kuussa"
Kallio esitti MTV Uutisille häkellyttävän väitteen. Hän uskoo, että kuussa käynnin 100-vuotisjuhlaa tullaan viettämään kuussa.
Myös Mars-tutkimusta on tehty viime vuosina tiuhaan tahtiin ja Kallio povailee, että myös punaisella planeetalla tulee olemaan juhlatunnelma.
– Uskon, että sitä tullaan juhlimaan myös Marsin pinnalla, hän sanoo.
Kiistää salaliittoteoriat
Kuussa käynti poiki ympärilleen myös joukon salaliittoteorioita. Jotkut uskovat, ettei kuussa ole käyty lainkaan, vaan että kyseessä olisi ollut lavastus.
– Kyllä siellä on käyty, sanoo Kallio.
Hänen mukaansa todisteet puhuvat puolestaan.
– Projektiin osallistui hyvin paljon ihmisiä ja itse laukaisuakin on katsonut miljoona ihmistä. Kuukiviä ja näytteitä on kerätty paljon.