Puskurissa kiinni ajaminen, ylinopeus, hurjat ohitukset sekä ääni- ja käsimerkit. Piittaamattomuus suojateistä. Tässä rattiraivon ilmentymiä suomalaisessa tiekulttuurissa vuonna 2015.
Useampi kuin joka kolmas kertoo törmänneensä liikenneraivoa kuluneen vuoden aikana, kertoo valuutusyhtiö LähiTapiolan teettämä tänään julkaistu kysely.
Liikekenteen turvallisuusvirasto Trafissa pidetään tutkimustulosta kiinnostavana ja täysin mahdollisena, sillä liikennekulttuurissa on tapahtunut selvää koventumista.
– Meillä kaikkialla taitaa olla kokemusta siitä, että myös yhteiskunta on koventunut ja keinot työelämässäkin koventuneet. Ei se voi olla näkymättä myös liikenteessä. Valitettavasti näin on, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Pohjosen mielestä autossa on turvallista raivota nimetöntä väärintekijää vastaan.
– Auto on luo anonymiteettiä, jossa ei tarvitse toista ihmistä kohdata fyysisesti. Voidaan helposti sieltä auton suojista raivoamaan, sanoo Pohjonen.
Liikenneraivoa vai piittaamattomuutta?
Kyselyn vastauksista tyypillisiä esimerkkejä liikenneraivosta ovat puskurissa kiinni ajaminen, ylinopeus, hurjat ohitukset sekä ääni- ja käsimerkit. Myös piittaamattomuus suojateistä tuli jossakin määrin esiin vastauksissa.
Pohjonen puolestaan haluaisi erottaa liikenneraivon ja piittaamattomuuden toisistaan.
– Siitä voidaan olla montaa miestä, että ylinopeudet ja muu liikenteestä piittaamattomuus rinnastetaan liikenneraivoon.
– En näkisi ylinopeuksia ja punaisia päin ajamista liikenneraivona. Ne ovat piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja huonoa käyttäytymistä, sanoo Pohjonen.
Pohjosen mielestä liikenneraivo on enemmän ääni- ja käsimerkkiä näyttämistä, kiilaamista ja puskurissa roikkumista tai muuta mielenosoituksellista käyttäytymistä.
Kuolonkolareiden määrässä kasvua
Pientä huolestumista Pohjoisessa aiheuttaa liikennekuolemien määrän nousu.
– Viime hetken tilastot näyttävät huonolta, koska jo varsin hyvä suuntaus on ottanut takapakkia. Nyt täytyy seurata pidemmällä aikavälillä, voisiko kysymys olla satunnaisvaihtelusta vai onko jotain merkittävä tapahtunut tien päällä, hän sanoo.
Kyselyn mukaan neljäsosa vastaajista oli kiinnostuneita seuraamaan ajotapaansa turvallisuutta ja kulutusta ajonseurantalaitteella tai sovelluksella. Pohjonen pitää tätä hyvänä, mutta korostaa, että liikenneturvallisuutta parannetaan ratin ja penkin välissä.
– Kyllä edelleen suosittelisin sitä loistavaa liikenneturvallisuusvälinettä, joka löytyy kylpyhuoneesta eli peiliä. Sieltä se liikenneturvallisuuden avainhenkilö kurkistaa joka aamu, sanoo Pohjonen.
Hän myös sanoo, että suomalainen liikennekulttuuri on varsin hyvällä tolalla.
– Ei suomalaisen liikenteen kulttuurin mitenkään huonoa ole. Positiivisesti ilon kautta pitää lähteä liikenteeseen eikä kenenkään tarvitse pelätä siellä. Aina voidaan tehdä asioita paremmin ja muutosvoimaa lähtee omasta itsestä ja omasta käytöksestä, Pohjonen tsemppaa.