Venäjän hyökkäys on synnyttänyt paitsi tuhoa ja kärsimystä, myös paljon uutta informaatiota modernista sodankäynnistä, sotateknologiasta ja Venäjän sodankäynnin tavoista.
Ukrainan sodan oppeja käsitellään kenraalimajuri evp., europarlamentaarikko Pekka Toverin (kok.) tänään julkaistavassa kirjassa "Ukrainan sodasta". Kirjassaan Toveri pyrkii kuvaamaan Venäjän hyökkäyssodan esiin tuomia oppeja, joita pitää jatkossa ottaa huomioon Suomenkin puolustuksessa.
– Suurin yllätys oli se miten huonosti valmistautuneena Venäjä lähti siihen operaatioon. Kun vastassa on maa, joka on kaksi kertaa Suomen kokoinen, jossa on 36 miljoonaa asukasta ja siihen lähdetään 200 000 miehellä valtaamaan sitä – jos oletusarvona on että sieltä tulee yhtään minkäänlaista vastarintaa, niin on selvää että tämä on mahdoton tehtävä.
Näin kuvailee Toveri tänään julkaistavassa kirjassaan Ukrainan sodasta. Pekka Toveri on taustaltaan entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp, entinen kansanedustaja ja nykyinen kokoomuslainen europarlamentaarikko.
Suomessa tehty oikeita asioita
Toverin mukaan Suomessa on tehty puolustuksessa oikeita asioita, ja sellaisia joita Ukrainakin olisi itselleen tarvinnut. Suomella on vahva reservi, teknologia ja viimeisenä liittoutuminen.
– Perusta on hyvä. Meillä meri- ja ilmavoimat alkaa olemaan hyvässä iskussa, varsinkin kun F35-hävittäjät tulevat palveluskäyttöön, ja lisäksi uudet fregatit. Maavoimien materiaalitilannetta pitää parantaa, mutta tähänkin on hyvät pohjat olemassa, Toveri kuvaa.
Mutta vielä riittää tekemistä.
– Nato-yhteensopivuus, ennen kuin ollaan satasella kiinni Natossa ja komentorakenteet kunnossa ja kaikki Naton puolustussuunnitelmat Suomen puolustamiseksi on harjoiteltu – siinä on oma hommansa, Toveri kuvailee.
– Mutta se suurin haaste on se, että se meidän puolustus kuitenkin nojaa siihen laajaan reserviin, hän sanoo.
– Olennainen asia on reservin koulutus. Ukrainan sota on osoittanut että koulutuksella on väliä.
Ovatko itärajan takana olevat joukot uhka?
Jahka Ukrainaan jonkinlainen rauha syntyy, on Venäjä avoimesti sanonut lisäävänsä vahvasti joukkoja pitkälle Nato-Venäjä-rajalleen eli Suomen itärajalle. Kuinka merkittävä uhka se Suomelle on?
– Kyllähän se oman uhkansa luo, kun Venäjän joukot kolminkertaistetaan lähes 30 tuhannesta liki 80–90 tuhanteen, Toveri toteaa.
– Se on kuitenkin pitkä projekti, ei se hetkessä tapahdu. Ja tosiasia on se, että ei niillä 80–90 tuhannella Suomea vallata. Ei se mikään eksistentiaalinen uhka ole, Toveri jatkaa.
Toverin mukaan Venäjän keskeinen intressi Suomen suuntaan on pikemminkin puolustuksellinen, sillä Venäjän tärkeä intressi on puolustaa Pietaria sekä Kuolan niemimaata, jossa on merkittävä osa Venäjän ydinasearsenaalia.
– Suomen puolustus on monivaiheinen ja vahva, ja meillä on myös liittoutumia, jotka tukevat meitä, hän toteaa.
Toveri muistuttaa myös, että keskeinen Ukrainan sodan oppi on se, että suurvaltaa vastaan ei kannata yksin lähteä taistelemaan.
– On tärkeää, että Suomi on saanut jäsenyyden Natoon. Liittoutumamme takaa meille sen viimeisen niitin, joka puuttui puolustuksestamme, hän painottaa.