Onko Suomen syytä varautua sotaan vuonna 2025? Soittokierros paljastaa yksimielisyyden Venäjän uhasta

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak totesi maanantaina Ylen aamussa, että Suomessakin olisi syytä varautua siihen, että Venäjän aloittama sota Ukrainassa loppuu nopeastikin tilanteessa, jossa Venäjän aseteollisuus on sotatilassa, toisin kuin Euroopan aseteollisuus, joka makaa vahvasti rauhan ajan laakereilla. Tässä tilanteessa sotaan varautumisen tason ero olisi valtava.

– Jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja itselleen luvata, että [vuoden] 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa fyysisesti ja henkisesti, Salonius-Pasternak sanoi Ylen haastattelussa.

Lue lisää: Tutkijan synkkä varoitus Ylellä: Jokaisen suomalaisen pitää varautua Venäjän sotilaallisen operaation uhkaan

Käytännössä Salonius-Pasternak kehottaa suomalaisia varautumaan pahimpaan. MTV Uutiset teki soittokierroksen ja kysyi, millaisia ajatuksia Salonius-Pasternakin keskustelunavaus herättää. 

Puhelimeen vastasivat entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö ja nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri, sotatieteilijä Ilmari Käihkö sekä Puolustusvoimain entinen komentaja, nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg. 

Kaikki asiantuntijat kiinnittivät erityistä huomiota Salonius-Pasternakin mainitsemaan vuosilukuun 2025. 

Venäjän uhasta Natolle on puhuttu kansainvälisestikin pitkään, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä uhka on lähestynyt vuositasolla hurjaa vauhtia. 

– Ei ole pitkäkään aika, kun puhuttiin 10 vuodesta, sitten 5 vuodesta, kolmesta vuodesta ja nyt ilmeisesti reilusta vuodesta, Käihkö kiteyttää muutoksen.

Kuten Salonius-Pasternak, myös Käihkö näkee, että pahimpaankin skenaarioon on varauduttava. 

– Tietysti meidän täytyy miettiä, kuinka todennäköinen tämä skenaario on. Kuten Salonius-Pasternak sanoi, se [Venäjän hyökkäys Suomeen] ei ole todennäköisin vaihtoehto.

– Mutta jos annetaan vuosiluku, se herättää huolta ihmisissä, Käihkö pohtii.

Lue myös: Venäjältä vastaus Suomen Nato-jäsenyydelle: Uusi sotilaspiiri

Millainen voisi olla Venäjän suhteellisen nopea voitto?

Charly Salonius-Pasternak totesi, että on varauduttava tilanteeseen, jossa Venäjä voittaisi suhteellisen nopeasti Ukrainassa. Mutta millainen tämä voitto olisi? 

Sitä tuskin tietää tällä hetkellä kukaan – eivät sodan osapuolet itsekään.

Pekka Toverin mukaan yksi skenaario Venäjän nopeasta voitosta voisi olla se, että Ukraina joutuisi taipumaan rauhanneuvotteluihin, jos Venäjä onnistuu pitämään laittomasti valtaamansa ja miehittämänsä alueet. 

Tällöin oltaisiin talvisotamaisessa rauhan ajassa: Ukraina säilyisi itsenäisenä valtiona, mutta menettäisi Venäjän valtaamat alueet. 

Tällainen lopputulema olisi Toverin mukaan helppo myydä venäläiselle kansalle voittona maan helmikuussa 2022 aloittamassa "erikoisoperaatiossa".

Tilanne olisi paitsi Ukrainan, myös koko lännen, siis muun Euroopan ja Yhdysvaltain, osalta huono. 

Toverin mukaan voitto voimaannuttaisi presidentti Vladimir Putinia ja hänen mahdollisia seuraajiaan. Venäjän näkemys siitä, että maailmassa vallitsee vahvimman laki, voimistuisi. 

– Ei tarvitse kuin uhrata pari sataa tuhatta reserviläistä, jatkaa sotaa pari vuotta ja selkärangaton länsi antaa aina periksi. 

– Minkä takia sotaa ei tehtäisi uudestaan ja testattaisi, mikä lännen kestokyky on? 

Juttu jatkuu videon jälkeen

Kuinka kohtalokas on vuosi 2025?

Ukrainan vastarinnan kestävyys mitataan myös länsimaiden antamassa tuessa, joka on rakoillut viime aikoina niin Euroopassa kuin Ukrainaa isoimmin tukeneessa maassa, Yhdysvalloissa.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne on surkea. 

Jos länsimaiden tuki Ukrainalle tyrehtyy kokonaan, Venäjän voitto on taattu, sillä epätasapaino suuren diktatuurin Venäjän ja suurin piirtein maantieteellisesti Ranskan kokoisen Ukrainan välillä on suuri. 

– Jos trendi on, että lännen tuki hiipuu, viimeistään vuonna 2025 ollaan siinä tilanteessa, että Ukraina on pakotettu neuvottelemaan rauhasta, Pekka Toveri arvioi.

Jos Ukrainassa päädytään rauhanneuvotteluihin, jotka päättyvät Venäjän hyväksi, laittomasti miehitettyjen ukrainalaisalueiden liittäminen Venäjään ei välttämättä riittäisi Putinille tai hänen seuraajalleen. 

Ilmari Käihkö muistuttaa mahdollisuudesta, jossa Venäjä käyttäisi rauhanajan voimistuakseen ja "viimeistelee Ukrainan muutaman vuoden päästä". 

– Jos tämä skenaario toteutuisi, se vähän poissulkisi Nato-maiden kimppuun hyökkäämistä, sillä Venäjä kerää voimiaan käyttääkseen joukkojaan jotain ihan muuta kuin Natoa vastaan, Käihkö selkeyttää. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Yhdysvallat reagoi, Euroopan aseteollisuus ei

Ukrainan rahallista ja aseellista tukea ei myöskään helpota se, että länsi on jäänyt makaamaan laakereilleen oman ase- ja puolustusteollisuutensa kanssa – aivan kuten Salonius-Pasternak huomautti. 

Kaikki MTV Uutisten tavoittamat asiantuntijat ovat samoilla linjoilla: Toisin kuin Yhdysvallat, Eurooppa on sotateollisuutensa kanssa auttamatta myöhässä, vaikka aikaa reagointiin ja raskaiden tuotantorattaiden käynnistämiseen on ollut keväästä 2022 alkaen. 

– Euroopassa päättäjät eivät ole osanneet tehdä oikeita päätöksiä, minkä takia myöskään aseteollisuus ei ole voinut reagoida tilanteeseen, Käihkö toteaa. 

Lue myös: Häkkänen: Lännen puolustusteollisuus on avain Ukrainan tukemisessa

Toverin mukaan Euroopan saamattomuus olisi ratkaistavissa rahalla. Esimerkiksi silloin, kun Eurooppa irtautui venäläisestä energiasta sodan syttymisen jälkeen, rahaa nopeaan reagointiin löydettiin nopeasti. 

Aseteollisuuden kasvattamiseen rahaa ei kuitenkaan ole tuntunut löytyvän koko sodan aikana. 

– Länsimaisessa demokratiassa ja markkinataloudessa aseteollisuuden pitäisi olla bisnes, eli valtioiden pitäisi tehdä tilauksia teollisuudella ja taata, että riittävän suuri volyymi riittävän pitkäksi ajaksi.

– Jos puolustusteollisuuden ja Ukrainan tukeminen pysyvät näin heikolla tasolla lännessä, siinä on se vaara, että Venäjä on kevääseen mennessä vahvistunut, eikä se näytä hyvältä, Toveri painottaa. 

Lue myös: Väsyikö Yhdysvallat Ukrainan tukemiseen? – "Hätä on todellinen"

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Suomi ei ole Naton heikoin lenkki

Jos Venäjän mielenkiinto ja resurssit kuitenkin riittäisivät heti Ukrainan sodan jälkeen muiden naapurimaiden sotilaalliseen uhitteluun, Suomi ei asiantuntijoiden mukaan olisi ensimmäinen valtio, johon Venäjän sotilaallinen aggressio kohdistuisi.

Suomi ei nimittäin ole Naton heikoin lenkki, vaan yksi Naton parhaimmin varautuneista maita, kaikki MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat alleviivaavat. 

Jos Venäjä haluaisi uhitella Natoa, se kohdistaisi voimansa Toverin arvion mukaan mieluimmin Baltian maihin, joiden varautuminen kriisitilanteisiin on heikompaa ja maasto sodankäyntiin otollisempaa kuin Suomessa. 

Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg sanoo, että Suomi on varautunut todella hyvin sotaan, jollaista Ukraina käy tällä hetkellä Venäjää vastaan. 

– Meillä on suuri reservi ja kenttätykistö ja meillä on pitkän kantaman täsmäaseita, joita Ukraina on toistuvasti länneltä pyytänyt

– Ja onhan ne hävittäjäkoneetkin, joita Ukraina on pyytänyt, Lindberg hymähtää.  

Varauduttava kuitenkin on

Kuten sanottua, Venäjän hyökkäys Suomeen on mahdollinen, mutta ei todennäköisin skenaario. 

Venäjä on tyhjentänyt Suomen rajan tuntumassa olevia asemiaan ja suurvallan sotilaalliset resurssit ovat tällä hetkellä suurilta osin Ukrainassa. Siitä huolimatta Venäjä ei jätä muutakaan maailmaa täysin huomioitta.  

– Venäjällä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta sotilaallisesti vakavasti haastaa Natoa eikä Suomea. Siksi se käyttää hyväkseen hybridisodankäyntiä, jota se on valmistellut vuosikymmeniä, Lindberg sanoo. 

Suomessa tuoreimpina esimerkkeinä Venäjän tekemästä kiusanteosta mainittakoon ihmisten masinointi itärajalle venäläisten viranomaisten toimesta. 

Suomenlahdella ja Itämerelläkin on viimeisen vuoden aikana tapahtunut outouksia, joista ei kuitenkaan todistetusti voida syyttää Suomen itänaapuria. 

– Venäjä on tiedustellut ja yrittänyt tunkeutua verkkoihin ja selvittää heikkouksiamme. Hybridiä käytetään silloin, kun ei ole muuta keinoa käytettävissä ja siksi jokaisella kannattaa olla kotivara kunnossa, Lindberg toteaa ytimekkäästi. 

"Eihän valtiovalta pysty pitämään meistä kaikista huolta"

Summa summarum: Salonius-Pasternakin lausunto reserviläisten kunnon kohottamisen tarpeesta on MTV Uutisten jututtamien asiantuntijoiden näkemyksen mukaan vain ja ainoastaan hyvä teko suomalaiselle kansantaloudelle – onhan suomalaisten kunto tutkitusti rapissut viime vuosina. 

– Itse ajattelen, että nämä ovat ihan perusasioita ja on hyvä, että myös yksilöiden vastuusta puhutaan. Jokaisen suomalaisen on hyvä muistaa, että puolustusjärjestelmämme perustuu suureen reserviin, Käihkö sanoo.  

Kotivarasta puhuminen ei sekään ole pelottelua, vaan järkevää varautumista kaikenlaisiin kriiseihin. 

Suomalaisia kotitalouksia on ties kuinka pitkään ohjeistettu varaamaan kotivaraa 72 tunniksi esimerkiksi laajojen sähkökatkosten tai luonnonkatastrofien varalta.

– Eihän valtiovalta pysty pitämään meistä kaikista huolta. On meidän kaikki etu, että meillä on kotivara ja olemme miettineet, mitä teemme tilanteessa, jossa ei tule sähköä tai vettä, Käihkö sanoo.

Kotivaran lisäksi Käihkö kehottaa suomalaisia pitämään hyvät välit naapureihinsa. Hänen mukaansa on tutkitusti todistettu, että kriisintilanteessa oma naapurusto on ensimmäinen tukivara. 

Jos esimerkiksi puhelimet eivät toimi, hädän hetkellä apua pyydetään virkavallan sijaan naapurista. 

– Jos jotain kehityskohtia haetaan, on hyvä puhua naapureille ja olla heidän kanssaan väleissä. Se helpottaa arkielämää, mutta korostuu kriisitilanteessa. 

Lue myös nämä varautumiseen liittyvät artikkelit:

• Kattavat toimintaohjeet: Näin toimit ja selviät kriisitilanteessa

• Oma varautuminen on hyvä olla kunnossa normaalitilanteessakin: "Sen jo korona opetti"

• Näin suomalaiset varautuvat sodan uhkaan: Ruoan hamstraamista ja kriisiohjeiden lukemista – tärkeä asia hakusessa yli puolella

• Nämä asiat Suomi oppi koronapandemiasta – "Ei ollut kyse vain terveyden kriisistä"