Itä Nyt -ohjelmassa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen kertoo kolme syytä sille, miksi Suomi ei ole sitoutunut lähettämään Ukrainaan Leopard 2- taistelupanssarivaunuja.
Pian vuoden kestäneen sodan aikana yli kolmekymmentä maata on antanut Ukrainalle aseapua yhteensä kymmenillä miljardeilla euroilla. Ylivoimaisesti eniten Ukrainaa on aseistanut Yhdysvallat, ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen onkin sitä mieltä, että ilman Yhdysvaltojen tukea Ukraina ei olisi pystynyt kovin pitkään torjumaan Venäjän hyökkäystä.
– Yhdysvaltain aseapu Ukrainalle liikkuu miljardeissa, mikä on huomattavasti enemmän kuin eurooppalaisten valtioiden tuki. On selvää, että ilman Yhdysvaltojen panostusta Ukrainan tilanne olisi ollut hyvin erilainen, Vanhanen sanoo.
Suomen puolustusministeriö kertoi tammikuun lopussa lähettävänsä maamme toistaiseksi suurimman aseapupaketin Ukrainalle. Sen arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi sitoutunut yhdenkään Leopard 2- taistelupanssarivaunun toimittamiseen, vaikka meillä on yksi Euroopan suurimmista Leopard 2 -tankkien arsenaaleista: noin 200 kappaletta. Suomen edellä on vain neljä maata eli Puola, Espanja, Kreikka ja Saksa.
Vanhanen listaa kolme syytä siihen, miksi Suomi ei ole sitoutunut lähettämään taistelupanssarivaunuja Ukrainaan.
– Koordinaatio on kesken, olemme Venäjän naapurimaa, emme ole vielä Natossa eli Suomella ei ole artikla viiden tuomaa turvaa. Kaikki, mitä Suomi lähettää Ukrainalle, on pois Suomen turvallisuudesta ja sitä luetaan myös hyvin tarkkaan Venäjällä, mitä kalustoa Suomi rintamalle lähettää.
Lue myös: Venäjän uhka kasvattaa painetta lisäsatsauksiin Natossa – puolustusministeri Savolan mukaan seuraavan hallituksen tehtävä päätös puolustusmenojen riittävästä tasosta
Welt: Leopard-liittouma luhistumisen partaalla – Tanska ja Hollanti kieltäytyvät toimittamasta tankkeja Ukrainaan
Vanhanen muistuttaa, että Suomen olisi syytä olla varuillaan ja pitää erityistä huolta puolustusvoimiensa ajanmukaisuudesta sekä riittävyydestä, koska jaamme erilaisen turvallisuuspoliittisen riskin suhteessa Venäjään kuin monet keskieurooppalaiset maat.
– Jokainen aseapupaketti, jonka Suomi lähettää Ukrainalle, on turvallisuuspoliittinen riski, mutta se on harkittu riski, Vanhanen kertoo.
Tutkija muistuttaa, että vaakakupissa painaa myös se, että mitä enemmän Venäjän asevoimat kuluvat Ukrainassa, sitä vähemmän ne kykenevät aiheuttamaan uhkia Suomelle ja koko Euroopalle myöhemmin.
– Tämä on jatkuvaa tasapainottelua.
Lue myös: "Meidän porukasta ei ole enää hirveän moni elossa" – Ukrainassa taistellut Harri kertoo MTV:lle, miksi palasi lopulta Suomeen
Venäjä reagoi Naton laajenemiseen
Vanhasen mukaan Venäjän politiikka on jo toistakymmentä vuotta perustunut siihen, että se näkee Yhdysvallat ja Naton ensisijaisena vastustajana kansainvälisillä politiikan areenoilla.
Naton ja Yhdysvaltojen kampittaminen on Venäjän pitkäaikainen strateginen tavoite, joka elää ja mukautuu kulloiseenkin ajankohtaan. Tämän vuoksi on selvää, ettei Venäjä ilahdu Naton laajenemisesta eli Suomen ja Ruotsin pyrkimyksestä liittyä Natoon ja on siksi uhannut vastatoimilla.
– Venäjä on toki nyt kiinni Ukrainassa eli sen resurssit ovat rajatut siltä osin, miten se pystyy reagoimaan. Konkreettisin ja realistisin toimi lienee se, että Venäjä siirtää ja vahvistaa asevoimiaan Suomen lähialueilla jollakin aikavälillä. Ennemmin tai myöhemmin Venäjä tulee reagoimaan, Vanhanen kommentoi Venäjän uhkailua.
Lue myös: 12-vuotias Ukrainan sotaa paennut Jeva MTV:lle: "Kun taloamme pommitettiin, jokin sisälläni särkyi"
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo, että Venäjän uhkailuun kannattaa suhtautua pelotteluna eikä totena.
"Kolmas maailmansota Venäjän harjoittamaa pelottelua"
Venäjä on toistuvasti varoitellut suoraan ja rivien välissä, että länsimaiden järeämmän aseavun toimittaminen Ukrainalle voisi johtaa sodan laajenemiseen ja jopa kolmanteen maailmansotaan.
Vanhasen mukaan vaikka teoriassa kolmannen maailmansodan syttyminen on mahdollista, käytännössä hän ei usko, että niin tapahtuu.
– Pitäisin hieman erikoisena, että lännen Ukrainalle annettava aseapu johtaisi kolmanteen maailmansotaan, tämähän voisi tarkoittaa pahimmillaan jopa ydinsotaa. Ydinsota taas ei ole mielestäni kenenkään intresseissä.
Venäjä ei yksin kykenisi sanelemaan sodan eskaloitumisesta eikä tutkija usko, että myöskään Euroopan ulkopuoliset maat, kuten Kiina ja Intia, haluaisivat sodan eskaloitumista ja pitkittymistä, koska se vaikuttaisi maailmantalouteen hyvin kielteisellä tavalla.
– Vaikka Venäjä uhkailisi, että tämä voi eskaloitua kolmanneksi maailmansodaksi, niin tällaiset lausunnot pitää nähdä enemmän pelotteluna kuin totuutena.
Lue myös: Meduzan varatoimitusjohtaja MTV:lle: Näin Venäjän valtion propaganda toimii
Butshan teurastaja valtaistuimella
Vanhasen mukaan sota ei todennäköisesti lopu niin kauan kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin on vallassa.
– Putin on persona non grata (ei-toivottu henkilö) eli hänen kanssaan sopimusten tekeminen voi ainakin lännelle olla hyvin vaikeaa. Mikäli Venäjä haluaa pakotteista ja sodasta irtautua ja rakentaa jonkinlaiset suhteet länteen, voi olla, että se vaatii sen, että Moskovassa istuu joku muu kuin Butshan teurastaja, Vanhanen sanoo.
Valta ei vaihdu Venäjällä kaduilla, mutta ei myöskään vaaleissa. Se vaihtuu Vanhasen mukaan perinteisesti palatseissa niin sanotuissa palatsivallankumouksissa, jossa eliitti vaihtaa eliitin.
– Koska venäläinen palatsi ei ole läpinäkyvä, emme tiedä tarkalleen, milloin Putinista tulee rasite venäläiselle eliitille ja meidän on hirveän vaikea arvioida sitä pistettä. Vapaaehtoisesti Putin ei vallasta halua luopua.
Ongelma on tutkijan mukaan siinä, että Venäjällä ei ole mitään demokraattista liikettä odottamassa vuoroaan. Putin on hyvin tehokkaasti eliminoinut kaikki vastaliikkeet ja demokraattiset liikkeet.
– Ikävä kyllä Venäjää varten ei ole mitään B-suunnitelmaa odottamassa, joten olen pessimistinen Venäjän tulevaisuuden ja kehityksen suhteen riippumatta siitä, onko Putin vallassa vai ei, Vanhanen summaa.