Pekka Toveri: Panssarivaunut korvataan heti, kun nämä kriteerit täyttävä sotakone löytyy

Panssarivaunujen kuolemaa julistavilla ei ole ollut pulaa polttoaineesta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Panssariprikaatin entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) on useaan otteeseen puolustanut taistelupanssarivaunun paikkaa modernilla taistelukentällä uusista uhkista huolimatta.

Taistelupanssarivaunu ei kuitenkaan ole pyhä uskonkappale, josta ei missään nimessä voitaisi luopua, Toveri sanoo.

– Panssariaseessa panssarivaunu ei ole se juttu. Juttu on se järjestelmä, joka tarjoaa suojaa, liikkuvuutta ja tulivoimaa yhdessä paketissa. Taistelupanssarivaunu tekee tämän ja armeijat tarvitsevat sellaisen järjestelmän, Toveri arvioi.

– Kun tulee uusi, samat ominaisuudet paremmassa paketissa tarjoava järjestelmä, ostavat asevoimat sen heti. Sellaista ei vielä ole.

Ukrainan ja Venäjän vaunut ovat palaneet

Taistelupanssarivaunujen kohtalo on ollut viimeiset kaksi vuotta korostetusti esillä.

Vilkas keskustelu käynnistyi, kun Venäjän pelätty panssarinyrkki osoittautui huonosti johdetuksi, taktisesti kömpelöksi ja huolloltaan ala-arvoiseksi panssarilapaseksi.

Panssarivaunujen kuolemaa julistavat tahot saivat lisää polttoainetta, kun Ukrainalle toimitetut länsivaunut pysähtyivät dronejen, tykistön, miinojen ja taisteluhelikopterien tuleen viime kesänä.

Vaikka Ukrainan aroilla ja metsiköissä on tuhoutunut tuhansia panssareita, ei Suomessakaan ole Puolustusvoimista kuulunut julkista keskustelua vaunuista luopumisesta.

Suojakriisejä on ollut ennenkin

Sen sijaan Suomi muiden mukana miettii, miten panssarikalustoa voisi jatkossa suojella paremmin ennen kaikkea droneilta.

Esillä ovat ilmatorjunta ja -häirintälaitteet, olisivat ne sitten kiinteä osa itse tankkia tai mukana kulkevia tukijoukkoja.

Tukijoukoissa ei sinällään ole mitään uutta, sillä aselajien yhteistyö on kiinteä osa sodankäyntiä. Aselajien yhteistyö vain ei ole sujunut kovin kummoisesti sen enempää Venäjän kuin Ukrainankaan joukoilta.

Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun taistelupanssarivaunulla on suojakriisi. Sellaisen ovat aiheuttaneet sekä panssarintorjuntaohjukset että -tykit. Dronejen tapaan sekä pst-tykit että -ohjukset ovat selvästi tankkeja halvempia.

Toverin mukaan tankin etu jatkokehityksen kannalta on, että siihen on helppo asentaa uusia suojajärjestelmiä.

Ukrainassakin on jo nähty erilaisia tornisuojuksia ja dronejen häirintälaitteita, joita on asennettu panssareihin reaktiivipanssarien seuraksi. Reaktiivipanssareitakaan ei vaunuissa niiden ensimmäisinä vuosikymmeninä ollut.

Venäjän puolustusministeriön kesäkuussa 2023 julkaisemassa videossa näkyy lähikuvissa taistelukentälle jäänyt Leopard 2 -panssarivaunu.

"Ei näy samaa kuin Niinisalossa"

Uuden sukupolven vaunuja kehitetään jo. Euroopassa laajalle levinneen Leopard 2 -vaunun korvaajan paikasta kilpailee ainakin kaksi eurooppalaista projektia. Seuraavan sukupolven tankin massatuotantoon menee kuitenkin oma aikansa, Toveri muistuttaa.

– Olisi helpompi käyttää taistelupanssarivaunuja oikein kuin odottaa teknologiasta ratkaisua. Jo nyt on työkaluja, kuten droneja ampuvia ilmatorjuntavaunuja ja häirintäjärjestelmiä, joita voi asentaa panssarivaunuihin.

Toveri muistuttaakin, että pelkästään Ukraina menettää kuukausittain arviolta 10 000 dronea. Ukrainaankin on muodostunut alueita, joissa dronejen käyttö on ilmatorjunnan ja häirintälaitteiden vuoksi hyvin vaikeaa ja rajoittunutta.

– Tätä tehokasta dronetorjuntaa näkyy kuitenkin vain tietyillä alueilla. Ukrainassa näkyy usein kasa vaunuja possujonossa kulkemassa tietä pitkin tapettavaksi. Välillä on joku rynnäkkövaunu seassa, Toveri toteaa.

– Ei näy samaa kuin Niinisalossa harjoituksissa kun länsimainen tai suomalainen porukka hyökkää.

Tämä video Vuhledarin taistelusta suututti monet Venäjä-mieliset sotakommentaattorit kehnolta näyttävien taktiikoidensa ja kovilta vaikuttavien tappioiden vuoksi. Ukrainan armeijan julkaisema video on helmikuulta 2023.

Lue myös:

    Uusimmat