Pekka Toveri: Putinin aikaikkuna iskeä Natoa vastaan on pian – ilmassa uhkaavia hälytysmerkkejä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jouko Luhtala

    jouko.luhtala(at)mtv.fi

    Putin tietää, että hänen pitää toimia nopeasti, arvioi Pekka Toveri MTV Uutisille.

    Vladimir Putinin kaltaisten "diktaattorien ruokahalu kasvaa syödessä", toteaa Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) puhelimitse MTV Uutisille.

    Mitä enemmän onnistumisia Putin saa, sitä innokkaampi hän on syömään seuraavan palan

     kakkua, Toveri muotoilee.

    Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan ilmassa on sellaisia merkkejä, että seuraava pala kakkua saattaa olla laajamittainen konflikti puolustusliitto Natoa vastaan.

    ISW:n mukaan useat sotilaalliset ja taloudelliset tekijät viittaavat siihen, että Venäjä valmistautuu laajamittaiseen konfliktiin Natoa vastaan.

    3–5 vuoden aikaikkuna

    ISW nostaa esille Puolan presidentin Andzej Dudan aiemman arvion, jonka mukaan Putin pyrkii siirtämään Venäjän kohti sotataloutta, jotta se pystyisi hyökkäämään Natoa vastaan jo vuonna 2026 tai 2027.

    Tanskan puolustusministeri Troels Lundin tarjoama aikaikkuna on samansuuntainen. Hän sanoi helmikuussa, että Venäjä saattaa yrittää hyökätä Natoa vastaan 3–5 vuoden päästä.

    – Kyllähän se riski on olemassa, ihan katsomalla historiaa. Venäjä on imperialistinen valtio, jolla jatkuva laajentuminen on jotenkin sielussa, Toveri sanoo.

    Toveri ottaa Lundin tapaan esille 3–5 vuoden aikaikkunan. 

    – Sen ajan Putin todennäköisesti haastaa länttä. Jos Venäjä saa vuoden sisään Ukrainan sodan pakettiin ja Donald Trump voittaa Yhdysvaltain vaalit, niin hänen kaudellaan kannattaa yrittää, Toveri arvioi.

    Keitä ovat Putinin ystävät Euroopassa?

    Yhdysvalloilla on supervallan intressit

    Putinin ajatuksena voisi Toverin mukaan olla, että Trumpin kaudella Yhdysvallat ei välttämättä "suuremmin sekaantuisi" Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen Eurooppaan.

    Sitä Toveri pitää selvänä, että jos Yhdysvalloissa on demokraattipresidentti, ei Valkoinen talo katso tumput suorina Putinin sotilaallista hyökkäystä Eurooppaan.

    – Ja vaikka Trumpkin olisi presidentti, ei ole selvää, etteikö Yhdysvallat tulisi silloinkin väliin. Yhdysvalloilla on supervallan intressit, eikä niihin kuulu Venäjän dominoima Eurooppa, Toveri uskoo.

    Tiedustelutoiminnasta kirjan kirjoittanut Jukka Rislakki: Tästä syystä Putin hyökkäsi Ukrainaan.

    Uudistukset viittaavat suurempaan sotaan

    Venäjän ja Naton välinen, tavanomaisin asein käytävä yhteenotto ei ole ei ole tapahtumassa välittömästi, mutta se voisi alkaa aiemmin kuin mitä länsianalyysit ovat tähän mennessä uskoneet, ISW katsoo.

    ISW huomauttaa, että Venäjä on uudistanut armeijaansa tavalla, joka paitsi tukee sotaa Ukrainassa, myös parantaa pitkällä tähtäimellä maan kykyä valmistautua mahdolliseen laajamittaiseen konfliktiin Natoa vastaan.

    Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu taas on esitellyt toimenpiteitä, jotka ISW:n mukaan on pikemminkin suunnattu Natoa kuin Ukrainaa vastaan. Myös puolustusministeriön henkilöstövaihdokset saattavat viitata tähän, ISW arvioi.

    Putin on myös antanut ymmärtää, että valtio tulee jatkossakin tekemään suuria budjetteja. Samalla myös Venäjän rikkaat teollisuuspohatat saattavat joutua panemaan valtion edun lompakkojensa edelle, ISW katsoo.

    Putin tietää, että pitää toimia nopeasti

    Toverin mukaan Eurooppa on sotilaallisesti ja teollisesti vahvistumassa. Tämä tiedetään myös Venäjällä. 

    – Putin tietää, että hänen pitää toimia nopeasti, Toveri jatkaa.

    – Hän on monesti sanonut, että Venäjä on sodassa lännen kanssa. Pitäisi ymmärtää, että olemme sodassa Venäjää vastaan.

    Nato-valtiot ovat tukeneet Ukrainaa aseilla, koulutuksella, tiedustelulla ja rahalla. Venäjän sotapropaganda on jo pitkään väittänyt, että Venäjä käy Ukrainassa sotaa Natoa vastaan.

    – Se on vähän itseään ruokkiva ajatus. Se voi alkaa propagandana, mutta muuttua totuudeksi. Jos Ukrainassa tulee menestystä, sekä Putin että hänen ympärillään olevat tahot voimaantuvat.

    – Voi vahvistua ajatus, että vaikka länsi tuki Ukrainaa, eivät he silti lyöneet meitä.

    Tämä on näytösvaalien merkitys Putinille.

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Venäjä Ukraina Vladimir Putin Nato Uutisohjelmien aiheet Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •