"Parisataatuhatta venäläistä, mitä väliä" – Pekka Toverilta pahaenteinen kuvaus Putinista

Kenraalimajuri evp. ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri kertoo, että Venäjä hyökkää nyt viidellä eri suunnalla ja lähes koko noin tuhatkilometrisellä rintamalinjalla. Erityisesti nyt tapahtuu Avdijivkan kaupungin suunnilla. 

Venäjä onnistui valloittamaan kaupungin lähemmäs neljän kuukauden jälkeen viime viikonloppuna. Kaupunki ei ole strategisesti tärkeä, mutta sen valtaaminen on symbolinen voitto Venäjälle, Toveri arvioi aiemmin MTV Uutisille.

Toveri ei kuitenkaan usko siihen, että Venäjä jatkaisi hyökkäystään Avdijivkassa kovinkaan nopeasti, sillä varovaistenkin arvioiden mukaan Venäjä olisi menettänyt kyseisten neljän kuukauden aikana kahden divisioonan verran joukkoja. 

– Puhutaan useista kymmenistä tuhansista kaatuneista sekä haavoittuneista ja sadoista panssariajoneuvoista, Toveri avaa MTV Uutisten haastattelussa.

Näin Venäjä hyökkää

Suurista lyhyen ajan tappioista huolimatta Toverin mukaan Venäjä on nyt vahvempi. Toverin mukaan Venäjä ei siinäkään mielessä kaihda nyt tappioita, sillä "venäläisjoukot eivät näytä enää pyrkivän suuriin kaksipuolisiin operatiivisiin saarrostuksiin, kuten vielä sodan alkupuolella".

– Manööverit on unohdettu, nyt mennään suoraan päin tykistön tulituen turvin ja uhrataan jalkaväkeä. Sota on kulutussotaa, koska siihen Venäjä pystyy paremmin, Toveri kirjoittaa puolestaan viestipalvelu X:ssä.

– Venäjä pyrkii kuluttamaan ukrainalaisia, joka näyttää valitettavasti onnistuvankin. Ei Venäjäkään tosin loputtomiin kulutussotaan pysty.

Lue myös: Raportti: Venäjä on menettänyt Ukrainassa kertaalleen jo kaikki käyttövalmiit taistelupanssarinsa

Pekka Toveri: Nämä kaksi päivämäärää ohjaavat nyt Venäjän sotaponnistuksia Ukrainassa

Myös Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattila on samoilla linjoilla Toverin kanssa. Hän antoi arvionsa rintamatilanteesta Asian ytimessä -ohjelman Ukraina-erikoislähetyksessä keskiviikkona.

– Venäjä on saavuttanut pientä paikallista menestystä siellä sun täällä.

Myös hän sanoo, että Venäjä käyttää nyt hyökkäyksissään "häikäilemättömästi, massamaisesti jalkaväkeä", jota tuetaan panssarivaunuilla ja epäsuoralla tulella.  

– Hyökkäystapa on hyvin yksinkertainen niin se riittää.

Lue lisää: Millaisissa vaikeuksissa Ukraina on rintamalla? Asiantuntija kertoo arvionsa

Ukraina on nyt samassa tilanteessa kuin Suomi talvisodassa

Toverin arvion mukaan Ukraina tarvitsisi aivan ensimmäiseksi ammuksia tykistölle sekä pitkänkantaman vaikuttamiskykyä eli käytännössä pitkänkantaman ohjuksia kuten Taurus- ja ATACMS-ohjuksia. Mutta kuten Toveri ja useat muut sota-asiantuntijat ovat aiemminkin sanoneet: "ei ole olemassa mitään ihmeasetta". 

– Kyllä Ukraina tarvitsisi pitkäaikaista tukea. Nyt pitäisi nostaa lännen puolustusteollisuus ja antaa selkeät lupaukset, että tulevat vuodet… nyt puhutaan vuosista… tulee sellainen määrä tukea, että Venäjä ei pysty siihen vastaamaan määrällisesti eikä laadullisesti. Ja Ukrainan pitäisi tehdä oma osuutensa eli liikekannallepano pitäisi saada liikkeelle. 

Suomi on osallistunut Ukrainan tukemiseen kahdenvälisesti sodan alusta saakka, helmikuusta 2022 lähtien yhteensä 2,5 miljardilla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö torstaina lähettämässä tiedotteessaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.)vakuuttaa samaisessa tiedotteessa, että Suomi jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista niin kauan, kun tarvetta on.

Alueluovutukset mahdollisia? 

Mikäli lännen aseapu ei kasva, niin Ukraina joutuu tekemään lopulta alueluovutuksia Venäjälle, arvioi sotahistorioitsija ja dosentti Lasse Laaksonen keskiviikkona.

Pitääkö Pekka Toveri tätä realistisena arviona? 

– Kyllä valitettavasti. Jos ukrainalaiset toteavat, ettei apua tule, ei ole enää ammuksia ja joukkoja, niin vaarana on, että puolustus murtuu. Sitä ennen kannattaisi tehdä se rauha tehdä. Vähän niin kuin me talvisodassa: oltiin aivan viimeisillä ja puolustusvoimat olisi kestänyt enää pari viikkoa. Ollaan samassa tilanteessa, ellei länsi osoita ja anna sitoutuvia lupauksia siitä, että taisteluita voidaan jatkaa. 

Viime viikonlopulla Münchenin turvallisuuskonferenssissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi oman osansa länsimaille.

– Älkää kysykö meiltä, milloin sota loppuu. Kysykää itseltänne, miksi Venäjä kykenee yhä jatkamaan sotaansa, Zelenskyi sanoi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi Asian ytimessä -ohjelman Ukraina-erikoislähetyksessä, että lännessä Ukrainan tilanteen vakavuus on tiedostettu liian hitaasti.

– Lännen akuutti apu on Ukrainalle elinehto.

Lue lisää: Puolustusministeri Häkkänen moittii länsimaita Ukrainan tukemisen hitaudesta – "Akuutti apu on elinehto"

Puolustusministeri Häkkänen: Lännellä on ylivoima Venäjään verrattuna – "Jos me haluamme, Ukraina voittaa"

Mitä alueluovutukset tarkoittaisivat?

Jos Ukraina joutuisi Suomen talvisodan kaltaiseen tilanteeseen eli rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa ja lopulta luovuttamaan alueita sille, se tarkoittaisi Toverin mukaan käytännössä sitä, että Putin saisi juuri sen mitä se hakikin.

– Jos siihen meni parisataatuhatta venäläistä, niin mitä väliä sillä on - eivät diktaattorit laske tappioita. Kun katsotaan historiaa, niin diktaattorit voimaantuvat aina, kun ne saavuttavat jotain. Ja kun diktaattori voimaantuu, niin se alkaa katsomaan seuraavaa kohdetta. 

Häkkäsen mukaan asiaa pitää katsoa historiallisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa 1930-luvullakin ajateltiin, että "tällaiset diktaattorit jotenkin rauhoittuvat tai että eivät he niin pahoilla aikeilla ole".

– Tai että tämä paha uni menee jotenkin ohi ihan pienellä puuttumisella. Nyt alkaa olla lännessä herätty siihen, että tämä ei itseasiassa menekään ohi.

Voisiko Putin laajentaa hyökkäystään muualle Euroopassa? Näin arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja. 

Lue myös: Aleksanteri-instituutin johtaja: "Venäjällä ei ole kykyä hyökätä Latviaan tai Puolaan"

Yli 60 venäläissotilaan uskotaan kuolleen Ukrainan HIMARS-iskussa