Tuoreen Military Balance -raportin mukaan maailman sotilasmenot nousivat viime vuonna uudelle ennätystasolle. Myös eurooppalaiset Nato-maat ovat lisänneet panostuksia puolustukseensa, mutta tehtävää riittää vielä, IISS toteaa.
Venäjä on menettänyt Ukrainassa jo 3 000 taistelupanssaria eli osapuilleen yhtä monta kuin sillä oli käyttövalmiina ennen helmikuussa 2022 alkanutta hyökkäyssotaa, selviää strategiantutkimuslaitos IISS:n tuoreesta raportista.
Sen mukaan Venäjä on joutunut turvautumaan heikompilaatuiseen varastossa olleeseen kalustoon tappioiden korvaamiseksi.
Ukraina taas on kyennyt nostamaan käytössään olevan sotakaluston laatua, kun menetyksiä on korvattu lännestä saadulla kalustolla.
Ukrainalaiset ovat myös käyttäneet kekseliäästi käytössään ollutta materiaalia sekä teknologiaa ja iskeneet muun muassa miehittämättömillä aluksilla eli meridroneilla Venäjän Mustanmeren-laivastoa vastaan.
Maailmassa ennätykselliset varustelumenot
IISS:n Military Balance -raportin mukaan maailman varustelumenot olivat viime vuonna ennätykselliset 2,2 biljoonaa dollaria eli noin kaksi biljoonaa euroa.
Kasvua vuoteen 2022 oli yhdeksän prosenttia, ja julkisten suunnitelmien perusteella kasvu jatkuu edelleen tänä vuonna.
Muut Nato-maat kuin Yhdysvallat käyttivät puolustukseensa 32 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2014, raportissa kerrotaan.
Euroopan liittolaisten puolustusmenot nousivat esiin viikonvaihteessa, kun Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump vihjasi, että hän voisi jättää puolustuksestaan liian vähän maksavat Nato-liittolaiset Venäjän armoille.
3:43
Katso myös: Näin Suomi ja muu Eurooppa käy kauppaa Venäjän kanssa pakotteista huolimatta.
Venäjällä noin kolmannes sotilasmenoihin
IISS:n raportissa huomautetaan, että lisärahoituksella Euroopassa on paikattu Nato-maissa pitkään tiedossa olleita puolustuksen puutteita. Lisäksi korkea inflaatio on vaikuttanut menojen kasvamiseen kohonneiden hintojen muodossa.
IISS:n mukaan lännen perustavaa ongelmaa puolustustarvikkeiden kovan kysynnän tahdissa pysymiseksi yritetään ratkaista, mutta tehtävää riittää vielä.
Sotaa käyvällä Venäjällä jo yli 30 prosenttia julkisista menoista uhrataan sotilasmenoihin, IISS arvioi. Omien asevoimien tarpeiden ensisijaisuus on aiheuttanut se, että Venäjältä aseita ostaneista maista osa on hakeutunut muille markkinoille.
1:56
Katso myös: Venäjän talous on tehnyt ennennäkemättömän suunnanmuutoksen kohti sotaa. Haastattelussa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola ja entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.
Globaalien sotilasmenojen kasvua selittävät IISS:n mukaan yhtäältä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja toisaalta Kiinan ja länsimaiden kiristyneet välit. Tutkimuslaitoksen mukaan maailmanlaajuinen turvallisuustilanne on yleisesti heikentynyt ja elämme yhä epävarmemmassa ajassa.
Uusien asejärjestelmien kehittelyn lisäksi myös perinteiset aselajit, kuten tykistö, ovat monissa maissa uudelleen kiinnostuksen kohteena, IISS arvioi.
Myöskään ydinaseiden aika ei ole IISS:n mukaan ohi: Kiina on rakentanut uusia siiloja ydinohjuksilleen samalla kun Yhdysvalloissa pyritään uudenaikaistamaan taistelukärkiä ja niiden kantolaitteita.