Pekka Virtaa alkaa naurattaa, kun häneltä kysyy, onko mestaruus muuttanut mitään.
Menestystä ja tunnustusta Virta oli saavuttanut aiemminkin, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa urallaan mestarivalmentaja. Turkulaislähtöinen luotsi päätti neljä kautta kestäneen projektinsa Rauman Lukon peräsimessä kuluneena keväänä jääkiekon Suomen mestaruuteen.
LUE MYÖS: Asiantuntijat lähes yksimielisiä: Tämä joukkue yllättää SM-liigassa – "Niin hyvällä mallilla"
Eikä sitä käy kiistäminen: mestaruus kyllä muuttaa asioita, ainakin ulkopuolella.
– Paljon on tullut haastattelupyyntöjä enemmän. Sitä (mestaruutta) on nostettu esille. Minulle se ei ollut niin iso ongelma ollenkaan kuin se alkoi olla jollekin muulle. "Noin monta vuotta valmentanut, eikä ole koskaan voittanut." Olen kuitenkin saanut valmentaa. Se kertoo siitä, että olen jonkun mielestä jotain voittanut ja tehnyt oikein, koska on tullut lisää töitä, Virta sanoo.
Nyt hän on töissä Lappeenrannassa SaiPan päävalmentajana kolmivuotisella sopimuksella. Ja huomauttaa, ettei hänellä ole sellaista kuvitelmaa, että "mikään tulisi vieläkään helpolla" tai että "hän osaisi jotain paljon enemmän" kuin jos olisi ollut Lukon kanssa viime kaudella neljäs tai kuudes.
– Totta kai se voi ympäristölle antaa hetkellisesti uskoa – ja pelaajille, että tuo äijä varmaan tietää jostain jotain. Mutta se on kovin pieni hetki.
– Tiedän, että tämä temppu pitää tehdä aina uudestaan tai pystyä pienillä mittareilla osoittamaan, että on oikeilla jäljillä, ja saada se luottamus ja tuki ympäristöstä ja toivottavasti alueestakin. Siinä mielessä se ei muuta tätä työtä miksikään. Kesä oli tosin varmaan aavistuksen mukavampi kuin jos olisi ollut kahdeksas. Se oli varmaan se isoin ero.
"Tämä on ollut paha paikka"
SaiPa kuuluu resursseiltaan SM-liigan pieniin, mutta Virta on aiemminkin ollut vastaavankaltaisissa projekteissa. KalPan miehiä hän on ryhtynyt valmentamaan kahteen eri otteeseen sellaisten kausien jälkeen, kun joukkue oli ollut sarjassa viimeinen. Viimeisin urakka Kuopiossa päättyi kevään 2017 SM-hopeaan ja Virran valintaan kauden valmentajaksi.
Lukolla varallisuutta oli kelpo lailla, mutta seura hapuili muuten. Se oli jäänyt Virran aikaa edeltävällä kaudella juuri 2016–17 pudotuspelien ulkopuolelle 12:nneksi, mutta kurssi kääntyi Virran kanssa sittemmin komealla tavalla.
Virta on nyt Lappeenrannassa muuttamassa viime kaudella 13:nneksi sijoittuneen seuran suuntaa.
– Haluan palauttaa sitä itsetuntoa, mitä täällä on ollut parhaimmillaan. Minulla on vahvat muistikuvat siitä – olen ollut sitten valmentaja tai pelaaja, kun olen vähän yli 30 vuotta heilunut miesten tasolla – että tämä on ollut paha paikka. Kivikova kotijoukkue, loistavat fanit ja yleisö.
– Nytkin kun katsoo meidän SaiPa-laulujamme ja niitä videoita, joita on poimittu, kun täällä on mennyt hienosti, näkee kuinka paljon täällä on aluehenkeä. Haluan luoda taas uskoa ja saada ihmisistä parhaan irti. Löytää heidän vahvuutensa tutustumalla koko ajan paremmin heihin ja siihen, miten täällä toimitaan.
"Haaveillaan, että joku pelastaa jonkun jostain"
Pienten pelimerkkien seurassa selkeisiin hutilyönteihin ei ole millään sektorilla juuri varaa. Se Lappeenrannassakin tiedostetaan.
– Olemme koonneet joukkuetta viisaasti. Meillä on jatkosopimukset lähes kaikille niille pelaajille, joista olemme kiinnostuneita, vähintään vuodeksi ja aika monen kanssa kahdeksi kaudeksi tämän jälkeen. Koetamme maltilla löytää sen kapasiteetin parhaaseen käyttöön, ettei meillä menisi hukkaan juuri mitään.
– Pienempien kaupunkien ja pienempien budjettien seurojen ainut mahdollisuus onnistua on, että saa pienen kukkaron tuottamaan ihan oikeasti maksimaalista tulosta. Se vaatii just pitkäjänteistä työtä, että saamme rungon kasaan tämänhetkisestä joukkueesta, että meidän ei tarvitse joka vuosi vaihtaa kymmentä pelaajaa ja taas ihmetellä, jos joku ulkkari onnistuisi nyt ja meillä voisi sitten mennä hurjan hyvin. Se ei tule koskaan menemään niin, Virta murahtaa.
Virta viittaa tässä myös SaiPan menneisiin huonoihin kausiin.
– On selvä asia, jos katson historiaa täälläkin taaksepäin: Joukkueissa, joiden kaudet epäonnistuvat, näet usein sen, että siellä pelaa koko ajan eri kokoonpanoja. Sairastupa on jatkuvasti tosi iso ja sitten lainataan jostain joku pelaaja ja haaveillaan, että joku pelastaa jonkun jostain. Ei niistä tule yhtään mitään.
– Pitää saada harjoitteleva joukkue myös jäälle pelaamaan ja vaihtuvuus mahdollisimman pieneksi, että oppisimme joka päivä jotain. Ei mikään orkesterikaan treenaa ensin jollain kokoonpanolla päivästä toiseen ja sitten kun he lähtevät konserttiin, siellä soittaa kuusi uutta soittajaa, että mistäs me nyt aloitetaan.
Virta teesaa, että vahva runko on oltava ensin. Sen päälle tulevat hyvät pelaajat, jotka pelaavat joukkueen identiteetin mukaista kiekkoa.
– Haetaan identiteetti takaisin, mikä se sitten onkin näiden vaikeiden vuosien jälkeen, uhoamatta yhtään mitään tai lupaamatta liikoja. Kärsivällisesti ja kokemusten kautta tehdään oikeita päätöksiä, jotka johtavat seuraavaksi parempaan ja parempaan.
– Eikä tämä ole mikään "osta aikaa" -puhe. Määrätty määrä pitää saada positiivista tulosta aikaan ja ennen kaikkea ilmettä jäälle, että ihmiset kokevat, että olemme oikeassa suunnassa. Silloin he lähtevät kannustamaan meitä ylpeinä, ja saamme lisää resursseja ja innostusta.
– Näin se homma on joka paikassa lähtenyt, jos se on lähtenyt. Sitten ovat olleet ne paikat, joissa se ei ole lähtenyt. Ei ole ollut mitään muuta kuin jatkuvaa muutosta ja uutta äijää ja uskontoa. Kaikista kovimmat äijät ovat aina katsomossa ja voivotellaan aina jotain. Se ei tule tuottamaan mitään, sen verran tässä on oppinut.
Nuoriin uskomista
Virta luonnehtii SaiPan etsivän tällä hetkellä pelaajia, jotka näyttävät sarjan aikana, paljonko he pystyvät tuottamaan rutiinitasolla ja pitkällä jänteellä. Hän luottaa, että lappeenrantalaisten nuorella pelaajarungolla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen.
– Pitää uskoa nuoriin ja satsata sitä kautta, opettaa peliä ja kulttuuria ja saada heistä runko rakennettua. Onneksi meillä on myös tosi hyvät kokeneet pelaajat, joilla on tämän kaupungin identiteetti. (David) MacIntyre, (Jarno) Koskiranta ja "Kölli" (Kalle Maalahti) pakistoon, he ovat loistava lisä johtamaan nuorta porukkaa.
– Idea on, että uskoo arkeen. Koeta saada ehjiä tapahtumia mahdollisimman paljon, niin sitten se siirtyy peliin ajallaan, jos on siirtyäkseen. Ei ole mitään poppakonsteja. Minulla ei ainakaan ole.
SM-liigakausi käynnistyy torstaina 9. syyskuuta.