Euroopan parlamentti hyväksyi eilen uuden, runsaasti keskustelua herättäneen tekijänoikeusdirektiivin. Mistä uudistuksessa on kyse?
Direktiivi tekijänoikeuksista sisämarkkinoilla on ollut pitkään teossa, sillä aiempi tekijänoikeuksia koskeva direktiivi on peräisin 2000-luvun alusta.
Sen jälkeen moni asia on muuttunut. Pääsy internetiin alkoi helpottua vuosi vuodelta, ja pian erimuotoisia sisältöjä alettiin jakaa sosiaalisen median alustoilla.
Direktiivin tavoitteita ovat muun muassa selkeyttää ja yhdenmukaistaa tekijänoikeuslainsäädäntöä EU:n jäsenmaissa, ja myös varmistaa tekijänoikeuksien haltijoiden paremman oikeuden hallita tuotoksiaan sekä saada korvauksia.
Keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin aiheuttaneet huolta.
Vievätkö artiklat meemit ja sisällöt näytöiltämme?
Huolta aiheuttivat etukäteen etenkin artiklat 11 ja 13, joita nimitettiin linkkiveroksi ja meemiartiklaksi.
Artikla 11:n lisänimi linkkiverosta tulee siitä, että sillä käytännössä vaaditaan suuria internetyhtiöitä, kuten Googlea ja Facebookia, maksamaan "lisenssikorvausta" palveluissa jaetusta mediasisällöstä.
Nyt hyväksytyssä versioissa ne oli kuitenkin muotoiltu uudelleen, ja ovat nyt artiklat 15 ja 17.
Käytännössä suurten nettitoimijoiden siis pitää pystyä osoittamaan, että niillä on olemassa valmius ja keinot huolehtia, että teosten oikeuksien haltijat saavat korvauksia töistään.
Tähän lukeutuu myös uutismedian ja toimittajien oikeus saada korvausta jaettavista sisällöistä. Media-alaa on puhuttanut jo pitkään mediajättien haukkaamat osuudet mediatalojen mainostuloista.
Lue myös: Tietoturva-asiantuntija: EU:n hyväksymä kiistelty tekijänoikeusdirektiivi johtaa valeuutisten lisääntymiseen
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pohti MTV:n Huomenta Suomessa aiemmin tänä vuonna, että artiklan vaarana on se, että vastuullisen median sisällöt alkavat saada vähemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.
Tämä tilanne syntyisi siis, mikäli internetin suuret yhtiöt alkaisivat sulkea sisältöjä pois tai vähentää niiden näkyvyyttä lisenssimaksujen välttämisen takia.
Meemuilu on yhä sallittua
Artiklasta 17 (alun perin 13) on puhuttu "meemidirektiivinä", joka kauhuskenaarioissa kieltäisi internetmeemit, sosiaalisessa mediassa leviävät hauskat kuvat ja videot.
Uudistus ei kuitenkaan kieltäisi meemejä. Asiaa on väännetty rautalangasta lukuisissa kirjoituksissa, jopa meemein.
Meemien tekeminen ja jakaminen on ollut ja tulee olemaan sallittua siteerausoikeuden, kritiikin, arvostelun, karikatyyrien, parodioinnin ja pastissien oikeudella. Direktiivi kuitenkin yhdenmukaistaa EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöä näiden käsitteiden suhteen.
Artikla 17 kuitenkin vaatii somejättejä kehittämään mekanismeja, joilla luvatta jaettua materiaalia voidaan valvoa ja tarvittaessa poistaa.
Aiemmin pelättiin automaattisten filttereiden pakottamista, mutta sellaisesta ei ole direktiivissä mainintaa. Direktiivissä jätetään keinot palveluntarjoajien kehitettäväksi.
Ei koske internetin sanakirjoja ja tietopankkeja
Myös huoli Wikipedian kaltaisten internetsanakirjojen kuolemasta on turha.
– Verkon tietosanakirjoihin, kuten Wikipediaan, tekstiä tuottavat kirjoittajat ovat ensinnäkin omien tekstiensä omistajia, luojia. He omistavat oikeudet kirjoituksiinsa, jotka he antavat käyttöön Creative Commons -lisensseillä. Ylivoimaisesti suurin osa Wikipedian sisällöstä on ladattu sinne oikeudenomistajan luvalla, Euroopan komission edustusto Suomessa väänsi rautalangasta marraskuussa.
Oleellisinta on, että direktiivi ei suoraan vaadi kuluttajalta mitään tai vaikuta palveluiden käyttöön. Nähtäväksi kuitenkin jää, muuttavatko internetin palvelut käytäntöjään niin, että se näkyy kuluttajille.
Esimerkiksi viime vuonna voimaan tullut GDPR-tietosuoja-asetus johti siihen, että jotkin Euroopan ulkopuoliset sivustot estivät pääsyn Euroopasta tulevista ip-osoitteista.
Säädetään Suomessa osaksi lainsäädäntöä
Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin täysistunnossa eilen. Seuraavaksi siitä vielä äänestää Euroopan unionin neuvosto.
Uudistukset tulevat voimaan Suomessa kahden vuoden sisällä, kun lakimuutokset säädetään osaksi suomalaista lainsäädäntöä.
Suomalaismeppien kannat jakautuivat äänestyksessä kahtia.
Direktiiviä vastaan äänestivät RKP:n Nils Torvalds, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner ja vihreiden Heidi Hautala.
Puolesta taas äänestivät keskustan Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä, kokoomuksen Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä SDP:n mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri.
Lähteet: Euroopan parlamentti, Euroopan komission edustusto Suomessa, Yle, BBC, STT
Juttua muokattu 27.3. kello 20.30: Kieliasua korjattu.