"Pelkkä testaus ei torju mitään" – näin THL:n asiantuntija vastaa kiisteltyyn korona-aiheeseen

Koronatestien rajaaminen on herättänyt alati pahentuneessa tautitilanteessa kritiikkiä kansalaisten keskuudessa. 

Pääasiallisesti testiin otetaan vain vakavaoireisimmat henkilöt. Tällä hetkellä Suomessa on ainakin 700 laboratoriovarmistettua tartuntaa. MTV Uutiset Livessä vieraillut THL:n johtava asiatuntija Jussi Sane huomauttaa, että testaustilannetta uudelleenarvioidaan jatkuvasti tautitilanteen edetessä eri alueilla.

Hallituksen mukaan testimääriä tullaan lisäämään, ja esimerkiksi Pirkanmaalla on jo päätetty lisätä matkoilta palanneiden koronatestausta.

– Pelkkä testaus ei torju mitään. Täytyy miettiä, millä tavalla ja keitä testataan ja mihin toimiin testaukset johtavat. Testejä tarvitaan, jotta voimme seurata epidemian tilannetta ja eri alueiden tilannetta. Testaamisen pitää johtaa joko hoitoon tai tartunnan jäljitystoimenpiteisiin, Sane sanoo.

Testeissä eroavaisuuksia

Asiantuntijan mukaan Euroopassa käytetyissä koronatesteissä on joitakin eroja, mutta toimintaperiaate on sama: testien avulla pyritään löytämään virusperimä ja vahvistamaan tauti koronaksi.

Keskustelua ovat herättäneet myös niin sanotut pikatestit, jotka perustuvat virustartunnan myötä syntyvien vasta-aineiden osoittamiseen. Sanen mukaan pikatesteistä on lopulta vähän apua, koska vasta-aineiden syntyminen näkyy vasta noin viikko koronaoireiden alun jälkeen. 

– Tämä on siis vähän hankalaa, mutta vasta-ainetestit voisivat toimia tapauksissa, joissa pitää etsiä virukselle altistuneita henkilöitä. Tällaiset testit pitäisi kuitenkin validoida kunnolla, ennen kuin niitä voi käyttää.

Oireeton päivä tarvitaan

Lieväoireiset koronapotilaat sairastavat tautinsa pois kotioloissa. Mikä sitten on turvallinen toipumisaika, jos kotona tautia potenut epäilee sairastaneensa koronan, mutta ei ole saanut siitä laboratoriovahvistusta?

– Nykytiedon mukaan, jos lieväoireinen henkilö on oireiden alusta viikon ajan kotona ja sen lisäksi vähintään yhden oireettoman päivä, niin sen jälkeen voi palata niin sanotusti normaaliin elämään, Sane sanoo.

Asiantuntija ei suoraan kommentoi, kuinka tehokkaita hallituksen kaavailemat liikkumisrajoitusten lisäämiset mahtavat olla epidemian suitsimisessa. Sanen mukaan tärkeintä on, että ihmisten väliset sosiaaliset kontaktit vähenevät mahdollisimman paljon, erityisesti riskiryhmien osalta.

Lue myös:

    Uusimmat