Pennillä lomamatkalle etelään: Vanha perintölipaston pohjalla lojuva kolikko voi olla tuhansien eurojen arvoinen

Jos vanhan maksuvälineen nykyarvon haluaa selvittää, niin kannattaa kääntyä numismaatikkojen puoleen. Numismaatikot tutkivat ja keräilevät vanhoja lantteja. Kolikoiden lisäksi numismaatikot ovat kiinnostuneita muistakin maksuvälineistä, kuten seteleistä ja arvopapereista sekä myös mitaleista.

Suomen Numismaattinen Yhdistys ry. järjestää joka vuosi huutokauppoja, joissa erilaiset keräilyharvinaisuudet vaihtavat omistajaa. Yhdistys on järjestänyt tällaisia huutokauppoja jo 110 vuoden ajan, joten heillä on runsaasti kokemusta harvinaisemmistakin vanhoista rahoista.

Viimeksi yhdistyksen 29. huhtikuuta järjestämässä huutokaupassa huudettiin maallikolle huimalta kuullostavalla summalla vanha suomalainen seteliraha.

– Silloin kallein huutokaupassa myyty esine oli 5 000 markan seteli vuodelta 1939, mikä on niin kutsuttu päällepainanta. Se on päällepainettu vanhaan 500 markan seteliin 1922. Sen vasarahinta oli 18 100 euroa, Suomen numismaattisen yhdistyksen huutokaupanhoitaja Janne Söderholm kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Yhdistykselle tulee melko paljon tietoon sellaisia vanhoja rahoja, jotka on löydetty esimerkiksi vanhojen huonekalujen, lippaiden tai vastaavien kätköistä. Tällaisia asiakkaita yhdistyksen pakeilla käy Söderholmin mukaan kymmeniä kuukaudessa.

Söderholm kertoo, että se on numismaatikon työssä palkitsevaa, jos pääsee kertomaan asiaan vihkiytymättömälle, että sattumalta löytynyt pieni kolikko onkin varsin arvokas esine.

– Useinhan näin arvokkaat rahat ovat jo hyvin perikunnan tiedossa, mutta myös niitä yllätyksiäkin tulee. Joskus jostakin purkista saattaa löytyä tuhansien eurojen arvoinen raha, Söderholm kertoo.

Janne Söderholm listasi Viiden jälkeen -ohjelmaa varten muutaman kotimaisen esimerkin, joita kannattaa pitää silmällä, kun koluaa esimerkiksi vanhan jäämistön ullakoita.

Listauksen voi katsoa artikkelin alussa olevalta videolta.

Yhden pennin kolikko vuodelta 1864

– Tämä kyseinen raha on ensimmäinen pennin arvon raha mikä Suomessa on tehty, kun saimme oman rahanlyöntioikeuden. Tämä kyseinen raha [kuvassa], on yksi parhaiten säilynyt kappale. Tämä kyseinen raha on myyty Suomen numismaattisen yhdistyksen huutokaupassa vuona 2021 6 001 euron hintaan.

Yhden markan kuparikolikko vuodelta 1949

–  Tämä raha on ollut huutokaupoissa noin 5 000 euroa tässä kunnossa. Korkeimmat noteeraukset ovat olleet lähellä jopa 10 000:ta tai jopa sen yli. Mutta silloin sen kuntoluokka on ollut huippu eli lähes kulumaton.

– Rahasta tekee erikoisen se, että tämä on niin sanottu tekele. Alkuperäinen markka vuodelta 1949 on raudasta valmistettu. Mutta silloinen rahapajan johtaja teki näitä [kuparisia] noin 260 kappaletta ja sitten sekoitti näitä kourallisia sinne rautamarkkojen joukkoon. Siten niitä on kulkeutunut kansalaisille liikenteeseen ja sitä kautta keräilymarkkinoille.

Viiden markan kolikko vuodelta 1942

– Tällä rahalla ei ole tuhansien eurojen arvoa. Voidaan puhua virhelyönneistä, eli tämä kyseinen viiden markan raha on lyöty viiden pennin aihiolle. Tämä raha on alkuperäisesti kuparinikkeliä, mutta nyt se on lyöty kupariseen aihioon. Se on numismaattisesti hyvin kiinnostava. Keräilijät hakevat tämänlaisia rahoja, joissa on tapahtunut tehdessä jonkinlainen virhe.

10 markan kolikko vuodelta 1930 (väärennös)

– Tämä on hyvin mielenkiintoinen. Sähkömies Järvinen väärensi näitä aikoinaan taloudellista hyötyä hakiessaan. Vuonna 1934 hän oli siinä onnistunut. Hän teki näitä valamalla ja näitä on silloin saatu haltuun noin 200 kappaletta. Näitä vieläkin löytyy ihmisiltä. Eron alkuperäiseen huomaa siitä, että [kolikon] yksityiskohdat ovat hyvin epäselvät. Tämä myytiin huhtikuun huutokaupassamme hintaan 370 euroa. Alkuperäinen saman vuoden 10 markan kolikko olisi arvoltaan ehkä yhden euron.