Kun Tarja Halosen 12 vuoden kausi presidenttinä oli ohi keväällä 2012, oli puolison vuoro siirtyä poliittiseksi vaikuttajaksi. Pentti Arajärvi pääsi vielä samana syksynä Helsingin kaupunginvaltuustoon äänivyöryllä kunnallisvaaleissa.
Eilen 70 vuotta täyttänyt Arajärvi oli ollut SDP:n jäsen jo 22-vuotiaasta, mutta valtuustoon hän pääsi vasta 64-vuotiaana.
– Onhan se työ mielenkiintoista, ei voi kiistää. Pystyy aika lailla seuraamaan mitä Helsingissä tapahtuu. Yleiskaava, kaupunkistrategia ja sitten paljon muita pienempiä asioita.
Tänään 70 vuotta täyttävä Arajärvi oli ollut SDP:n jäsen jo 22-vuotiaasta, mutta valtuustoon hän pääsi vasta 64-vuotiaana.
Lähdöstä kunnallisvaaliehdokkaaksi kotona ei tarvinnut liiemmin keskustella.
– Jotain sanottiin, että kumpikin tehköön omat työnsä.
"SDP:n aloite menee isompien nimiin"
SDP:n jäsenenä vaikuttamismahdollisuudet juuri Helsingissä ovat viime vuosina olleet vähissä, sillä kokoomus ja vihreät voivat halutessaan muodostaa enemmistön.
– Jos Helsingin sosiaalidemokraatit tekevät aloitteen, joka hyväksytään, se menee isompien puolueiden nimiin, Arajärvi toteaa.
Vuosikymmenien ajan Suomea hallinnut SDP on odottanut todellista vaalivoittoa jo 12 vuotta. Edellisen kerran demareilla oli syytä juhlaan, kun Halonen valittiin toiselle presidenttikaudelleen vuonna 2006.
Onko SDP:llä enää toivoa vai onko puolueen politiikka suunnattu vain ikäisillenne, suurille ikäluokille, valtuutettu Arajärvi?
– SDP on työn puolue ja toisaalta kansanliike. Kyllä SDP:llä on tulevaisuutta, ei siitä ole mitään epäselvää.
Arajärvi uskoo käänteeseen ensi eduskuntavaaleissa.
– Siellä on ollut näitä ilmiöitä, jotka ovat syöneet kannatusta, mutta on totta, ettei kannatus ole pysyvästi ollut yli 20 prosentin niin kuin aiemmin.
Arajärven mukaan demarien kannatus voisi olla suurempikin oppositiopuolueena, etenkin kun hallitus on kolmen vuoden aikana tehnyt tukun kovia leikkauspäätöksiä.
– Kyllä tätä viimeisen 10 vuoden laskua pidän notkahduksena. Sieltä noustaan, mutta mihin, en osaa sanoa.
Arajärvi ei aio asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.
– Jos maakuntavaalit tulee, niissä todennäköisesti. Niiden aikataulua on nyt todella vaikea ennustaa. Lykkääntyykö parilla kuukaudella, keväälle, tuleeko lainkaan?
Nuoria aikuisia liikaa peruskoulun varassa
Nuorena opetusministeriön virkamiehenä toiminut Arajärvi on erityisen huolissaan nuorten aikuisten koulutustilanteesta sekä syrjäytymisestä.
– 30 vuotta täyttäneissä meillä on yli 10 prosenttia, jopa 13 prosenttia jotka ovat käyneet vain peruskoulun. Tuhansia nuoria aikuisia. Mitä ammatteja meillä nykyään on, joissa pärjätään pelkällä peruskoululla, Arajärvi kysyy.
Arajärvi kertoo itse työskennelleensä kolmessa neljässä ammatissa samalla tutkinnolla. Heidän sukupolvensa pärjäsi vielä näin ja osin kansakoulupohjaltakin, mutta nykyinen työelämä vaatii enemmän.
– Työelämä muuttuu niin nopeasti, ammatteja syntyy ja häviää. Aikuisetkin tarvitsevat uuden koulutuksen.
– Nuorisokoulutuksen on syytä olla sellaista, että se taipuu mahdollisimman moneen suuntaan ettei tarvitse aloittaa koulutusta alusta, vaan riittää, että hankkii uuden ammatin vaativat tiedot mutta ei niitä perustietoja.
Syrjäytyneet työkuntoon ja töihin
Suomen syrjäytyneille Arajärvellä on yksi lääke: Työ. Ensin pitää kuitenkin päästä työkuntoon.
– Nykyisin oletetaan, että työtön kykenee järjestämään työpaikan itselleen, vaikka se pitäisi olla toisin päin.
Valtiolla ja kunnilla pitäisi olla syytä työkuntouttamiseen, sillä kun työtön saa töitä, yhteiskunnallinen efekti on kaksinkertainen, Arajärvi muistuttaa.
– Työttömyysturvan maksaminen loppuu mutta sen lisäksi hän alkaa maksaa veroja.
Nykyisiä työttömien vähimmäisetuuksia Arajärvi pitää tavattoman matalina.
– 600-700 euron tienoilla kuukaudessa. Se poikii, että yhä useampi tarvitsee asumistukea sekä täydennykseksi myös toimeentulotukea. Siitä muodostuu helposti kierre. Syrjäytyminen ei ole pelkkää köyhyyttä, se on huonoa koulutusta, heikkoja asuinoloja ja lapsuuden vaikeuksia.