Perintöä saanut opiskelija kirjoittaa yllättävistä talousvaikeuksistaan Helsingin Sanomissa. Opiskelija kirjoittaa, ettei hän pysty maksamaan erääntyviä perintöveroja, minkä vuoksi hän joutuu ulosottoon, vaikka on aina hoitanut talousasiansa kunnolla. MTV Uutiset selvitti, miten tämä on mahdollista.
Ylitarkastaja Jussi Tuominen verohallinnosta tunnistaa tilanteen, josta opiskelija kirjoittaa.
– Voi käydä niin, että perintöverot erääntyvät maksettavaksi, ennen kuin kuolinpesän varat on jaettu. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: vero maksetaan kuolinpesästä, jos se kaikille sopii, tai sitten voidaan hakea maksujärjestelyä, hän kertoo.
Opiskelijan tilanteessa yksi kuolinpesän osakkaista ei sallinut verojen maksamistä pesästä. Tuomisen mukaan ratkaisuun voi olla monia eri syitä, joihin hän ei halua ottaa kantaa.
Opiskelijan vaihtoehdoksi jää maksujärjestelyn laatiminen. Maksumuistutuksilla saa Tuomisen mukaan aikaa kolme kuukautta. Maksujärjestelyssä enimmäisaika on kaksi vuotta. Tätä ennenkin aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua, sillä maksupäivä on yleensä vähintään noin vuoden kuluttua vainajan kuolemasta.
Maksupäivä yleensä vuoden jälkeen
Veroasiantuntija Kalle Isotalo huomauttaa, että veron määräämisen edellytys ei ole, että vainajan perintöä olisi osittainkaan jaettu perillisille. Hänen mukaansa viime vuonna perintöveron maksupäivät olivat keskimäärin 18–20 kuukautta vainajan kuolemasta.
– Yleensä tässä ajassa pystytään tekemään ainakin osittaisia perinnönjakoja, Isotalo sanoo.
Jos veroa ei pysty maksamaan maksupäivänä eikä muistutustenkaan jälkeen, voidaan päätyä maksujärjestelyyn. Jussi Tuomisen mukaan ideana on, että veroa maksetaan tasaerin pois koko maksujärjestelyn ajan.
– Aina maksujärjestelyyn ei voida suostua, jos on ilmeistä, että asiakas ei pysty maksamaan eriä järjestelyn mukaan, Tuominen sanoo.
Silloin verot lähetetään ulosottoon.
– Asia tulee siellä vireille, ja todennäköisesti ulosotto ulosmittaa kuolinpesäosuuden. Ulosmittaus on voimassa siihen asti, kunnes kuolinpesä on jaettu.
Tällöin aikanaan perijälle pesästä tulevasta osuudesta otetaan päältä ulosmittausvelkana erääntynyt perintövero viivästyskorkoineen, minkä jälkeen perillinen saa loput.
Vuokralaiselle voi tulla ongelmia
Opiskelija kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että tilanne on ongelmallinen myös vuokra-asumisen kannalta, sillä usein luottotiedot tarkistetaan. Tuominen kuitenkin huomauttaa, että ulosottoon lähetetystä velasta ei tule suoraan maksuhäiriömerkintää luottotietoihin.
– Ulosottovelka näkyy ulosottorekisteriotteessa, jollainen jokaisella on oikeus pyydettäessä saada. Vuokranantajan pitäisi siis osata kysyä erikseen ulosotosta, onko tietyllä henkilöllä siellä velkaa. Muistaakseni se maksaa 12 euroa.
Jos kuitenkin ulosotto lisäksi toteaa asiakkaan varattomaksi, maksuhäiriömerkintä tulee.
Laki muuttuu, viivästyskorko pysyy
Laki on muuttumassa hallituksen ehdotuksessa marraskuusta 2017 lähtien niin, että veroa ei voi lähettää ulosottoon kahden vuoden sisällä ensimmäisestä eräpäivästä, eli verottaja jää odottamaan kahdeksi vuodeksi, että vero maksetaan. Muutoksen jälkeen verovelka lähetettäisiin ulosottoon yleensä aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua vainajan kuolemasta.
Viivästyskorkoa kertyy silti koko ajan myös uuden lain mukaan. Tuominen huomauttaakin, että perintövero kannattaa aina maksaa heti pois, jos vain mitenkään pystyy. Viivästyskorko on huomattava: 7,5 prosenttia.
– Jos vain ikinä pystyy lainaa hankkimaan, sillä kannattaa maksaa perintövero heti pois. Jos voi esimerkiksi jonkinlaista omaisuutta vasten ottaa lainaa.
Perintöveroja menee Tuomisen mukaan joka vuosi ulosottoon useammassa tapauksessa, mutta sen tarkemmin hän ei lähde ilmiön yleisyyttä arvioimaan.
Perintöä ei kuitenkaan ole pakko ottaa vastaan. Sen vastaanottaminen edellyttää saajalta lain mukaan aktiivisuutta, joka on ilmaistava määräajassa. Passiivista perillistä ei voi saattaa vastuuseen vainajan tai kuolinpesän velasta tai perintöverosta.