Rahoja voi lahjoittaa jälkeläisille ennen kuolemaansa, mutta tärkeimpänä kohteena rahalle emeritusprofessori Urpo Kangas pitää omaa hyvinvointia.
Moni suomalainen on tottunut ajattelemaan, että kuollessaan olisi hyvä jättää perintöä jälkipolvien turvaksi. Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kankaan mukaan näin ei useinkaan kannata kuitenkaan toimia vaan rahat kannattaisi ennemmin käyttää omaan hyvinvointiin.
– Voi ajatella, että iäkkäillä vanhuksilla on tarpeita, joita voisi tyydyttää niillä rahoilla, mitä he ovat säästäneet sukanvarteen, Kangas perustelee näkemystään.
Erityisesti iäkkäistä ihmisistä puhuttaessa jälkeläiset ovat usein jo aikuisia eikä heillä ole akuuttia tarvetta perinnön tuomalle turvalle. Aikuisten lasten ei itsekään kannata laskea liikaa perinnön varaan, Kangas neuvoo.
– Lapset ovat jo siinä vaiheessa yli 60-vuotiaita ja heillä on rahaa, oma ansiotyö ja oma kertynyt eläke. Lasten ei kannata rakentaa tulevaisuutta kuolevien vanhempiensa varallisuuden varaan. Se on epäviisasta.
Rahaa voi myös lahjoittaa
Monelle rahan käyttäminen itseensä on kuitenkin hankalaa. Yksi tapa hankkiutua rahoista eroon elinaikanaan onkin Kankaan mukaan lahjoittaa niitä jälkeläisilleen.
– Jos on varaa antaa ennakkoperintöä lapsille, se on yksi järkevä tapa. Silloin lapsille jää mahdollisuus maksaa lahjavero pienemmästä summasta kerralla. Kaikki ei tule yhtenä rysäyksenä perittävän kuoleman jälkeen.
Tällaisessakin tapauksessa kannattaa kuitenkin pitää myös omat kulut ja oma hyvinvointi mielessä.
– Ei saa olla liian antelias. Pitää olla aina turvaraha, jos tulee lonkkaleikkaus tai joku muu tällainen ylimääräinen kallis operaatio.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Perinnöt vaihtelevat suuresti
Kankaan mukaan kuolinpesät muodostavat pienoiskuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Keskimäärin suomalaiset jättävät perintöä alle 40 000 euroa, mutta on myös paljon niitä, joilta perintöä ei jää ollenkaan.
– Kun meillä on paljon leipäjonoja, toimeentulotuella eläviä ja vuokra-asunnoissa eläviä, niin voisi sanoa, että kun ihmisiä kuolee keskimäärin 50 000 vuodessa, niin ainakin 20 000 kuolinpesää on sellaisia, että niistä ei jaettavaa todellakaan jää.
Todella varakkaille taas omaisuuden kuluttaminen elinaikana saattaa olla käytännössä mahdotonta. Erityisesti keskituloiset sen sijaan ovat niitä, joiden kannattaisi Kankaan mukaan pohtia jo elinaikanaan, miten välttyä perinnön jättämiseltä.
– Heidän kohdallaan puhutaan sellaisesta varallisuudesta, jota olisi hyvin hyödyllistä käyttää heidän itsensä eteen. Niin, että he nauttisivat niistä elämän viimeisistä terveistä päivistä, mitä heillä on.
Viiden jälkeen -ohjelma selvitti myös, minkälaista varautumista kuoleman varalle kannattaisi tehdä, jos perheessä on alaikäisiä lapsia. Tämän haastattelun näet jutun alussa olevasta videosta. Alta voit katsoa Urpo Kankaan haastattelun kokonaisuudessaan.
10:30
Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas vieraili MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomassa, miten perittävän ja perijän tulisi perintöön suhtautua.