Vapaakauppa on Yhdysvalloissa tukevassa vastatuulessa vain puoli vuotta Tyynenmeren alueen TPP-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump pitää vapaakauppasopimuksia kaiken pahan alkuna ja myös demokraattien Hillary Clinton on kääntynyt TPP:n vastustajaksi.
Tässä lienee eräs harvoista asioista, joista ehdokkaat ovat jossain määrin samaa mieltä.
Suomen Washingtonin-suurlähettilään Kirsti Kaupin mukaan vapaakaupan karsastamisen taustalla ovat todelliset ongelmat työpaikkojen ja teollisuuden katoamisessa. Yhdysvalloissa on käynnissä monia vaikeita rakennemuutoksia.
– Yhdysvallat on osa globaalia maailmantaloutta, ja kilpailu ulottuu eri sektoreille eri tavalla kuin aikaisemmin, vaikka maa on edelleen maailman suurin talous ja kotimarkkinat ovat isot, Kauppi sanoo.
Trump on halunnut löytää monimutkaiselle ongelmalle yhden syntipukin.
– Hän on hyvin raflaavalla tavalla nostanut esille, että vapaakauppa on syyllinen ja että vapaakauppasopimukset ovat nollasummapeliä - ja että niissä muut kuin Yhdysvallat ovat voittaneet, Kauppi kuvaa.
Tilanne on sikäli erikoinen, että puolueista perinteisesti juuri republikaanit ovat olleet vapaakaupan kannalla.
Vapaakauppasopimusten vastainen ilmapiiri ei ole yhdentekevää Suomelle ja Euroopalle. EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan TTIP-sopimuksesta, jonka pitäisi EU:n virallisen -ja monien epärealistisena pitämän - tavoitteen mukaan olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä.
Eurooppa ei niin suuri uhka
TPP-sopimus puolestaan ei ole vielä Yhdysvalloissa voimassa, koska se vaatii ratifioinnin. Käytännössä viimeinen mahdollisuus tähän tarjoutuu sinä lyhyenä ajanjaksona, kun marraskuun presidentinvaalit ovat ohi mutta uusi presidentti ja kongressi eivät ole vielä aloittaneet työtään ensi vuoden alussa.
Presidentti Barack Obama yrittänee runnoa päätöksen läpi, mutta onnistuminen on kyseenalaista.
Kaupin mukaan TPP:n ratifioinnin kaatumisella olisi kielteinen vaikutuksensa myös TTIP-neuvotteluihin. Näin siitä huolimatta, että eri vapaakauppasopimuksilla on Yhdysvaltain näkökulmasta merkittävästi eroa.
TPP:ssä, ja aiemmin solmitussa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksessa Naftassa, ovat mukana muun muassa Meksiko, Vietnam, Malesia ja Japani. Taloudellinen uhka näistä ilmansuunnista koetaan Yhdysvalloissa paljon suuremmaksi kuin Euroopasta.
– TTIP:hen ei kohdistu Yhdysvalloissa samanlaista arvostelua kuin joihinkin muihin vapaakauppasopimuksiin, mutta tietysti yleinen ilmapiiri vaikeuttaa sopimusten neuvottelemista ja läpiviemistä kongressissa, Kauppi sanoo.
Sopimus ei ole läpihuutojuttu myöskään EU:ssa, missä se pitää lopulta hyväksyä jokaisessa jäsenmaassa.