Valiokunta kritisoi sitä, että ehdotus vaalipäivän siirrosta annettiin hyvin myöhään.
Siihen liittyvä ennakko-ohjeistus on myös aiheuttanut epäselvyyttä ohjeistuksen ja lainsäädännön suhteesta.Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kuntavaalien siirtoa koskevasta laista, jonka hyväksymistä se yksimielisesti ehdottaa.
Valiokunta kuitenkin on sitä mieltä, että kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikauden tulisi alkaa jo elokuun alussa eikä syyskuun alussa, kuten hallitus esitti. Nykyisten valtuustojen toimikausi loppuisi silloin heinäkuun lopussa. Valiokunnan mukaan muutosehdotukseen on syynä se, että uusien vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen nykyiset valtuustot menettävät poliittisen oikeutuksen toimilleen.
– Kansanvaltaisuuden toteutumisen näkökulmasta on siten valiokunnan mielestä perusteltua, että uusi valtuusto ryhtyy toimeensa mahdollisimman pian vaalituloksen selvittyä. Samoin kesäkuun kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikauden tarpeetonta lyhenemistä tulee välttää, valiokunnan tiedotteessa sanotaan.
Lue myös: Perussuomalaiset yhä tyytymättömiä kuntavaalien siirtämiseen
Kiireinen aikataulu vei tyylipisteitä
Valiokunnan mukaan kuntavaalien siirtäminen on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä, jotta ihmisten henkeä ja terveyttä suojellaan, mutta etenkin sen varmistamiseksi, että ihmiset voivat tosiasiallisesti käyttää äänioikeuttaan.
Pyyhkeitä valiokunta antaa siitä, että ehdotus vaalipäivän siirtämisestä annettiin hyvin myöhään suhteessa alkuperäiseen vaalipäivään. Myös vaalipäivän siirron ennakollinen toimeenpano ja siihen liittyvä ohjeistus on synnyttänyt epäselvyyttä siitä, mikä on ohjeistuksen suhde voimassa olevaan lainsäädäntöön.
– Erityisesti epäselvä oikeudellinen tilanne on ollut siten omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa, valiokunta kertoo.