Perustuslakivaliokunta saa yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin Haaviston toimista – ministeriä epäillään kahdesta rikoksesta

Eduskunnan perustuslakivaliokunta saa tänään reippaasti yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta al-Holissa olleiden suomalaisnaisten kotiutuksessa.

Keskusrikospoliisin esitutkinta valmistui viime viikolla, ja tänään materiaali kuitataan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa saaduksi.

Materiaali jaetaan valiokunnan jäsenille ja toimitetaan myös kuultaville asiantuntijoille.Valiokunta ottaa aikanaan mietinnössään kantaa mahdollisiin rikosnimikkeisiin.

Helsingin Sanomien mukaan keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa kahdesta rikoksesta; virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. 

Keskusrikospoliisi tutki eduskunnan perustuslakivaliokunnan pyynnöstä erityisesti sitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

Perustuslakivaliokunta päätti pyynnöstä opposition kansanedustajien jätettyä Haaviston toimista muistutuksen.

Asian varsinaisen käsittelyn on tarkoitus jatkua kuulemisilla syyskuussa heti syysistuntokauden alussa ellei valiokunta toisin päätä.

Kuultaviksi kutsutaan pitkälti samoja asiantuntijoita kuin ennen esitutkinnan käynnistymistä.

Kantaa pyydetään hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden asiantuntijoilta sekä nyt myös perustuslain tuntijoilta, koska ministerivastuussa on pohjimmiltaan kyse perustuslain tulkinnasta. 

Haavistolle itselleen varataan myös mahdollisuus tulla uudelleen kuulluksi.

Aineisto julki käsittelyn jälkeen

Syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto, mikä vaatisi yksinkertaisen enemmistön. Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa, jossa on ollut tasavallan historian aikana vain neljä tapausta.

Niistä viimeisin oli vuonna 1993, jolloin valtakunnanoikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon (kesk.) lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ehdolliseen vankeuteen. 

Valiokunnan käsittelemä aineisto tulee yleensä julkiseksi käsittelyn päättymisen jälkeen.

Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että aineisto sisältää esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kohtia, jotka olisivat salassa pidettäviä.

Lue myös:

    Uusimmat