Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan rikosepäily ei ole vaikuttanut ulkoministerin tehtävien hoitamiseen. Rikosepäilyssä on kyse Haaviston toiminnasta al-Holissa olleiden suomalaisten kotiutuksessa.
– En ole jättänyt mitään tehtävää hoitamatta tämän prosessin aikana. Normaalit ulkoministerin velvollisuudet on suoritettu. Nyt tietysti koronakriisillä on ollut suurempi vaikutus ulkoministerin tehtävien hoitoon, kun fyysiset kokoukset ovat poistuneet ja tilalle on tullut videokokouksia, Haavisto kommentoi Brysselissä.
Lue myös: Perustuslakivaliokunta saa yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin Haaviston toimista – ministeriä epäillään kahdesta rikoksesta
Haavisto muistuttaa, että ministerin toimintakyky perustuu aina viime kädessä eduskunnan luottamukseen. Hän sai joulukuussa eduskunnan luottamuksen al-Hol-välikysymysäänestyksessä.
Keskusrikospoliisin esitutkinta valmistui viime viikolla, ja tänään eduskunnan perustuslakivaliokunta sai reippaasti yli tuhatsivuisen esitutkintamateriaalin käsiteltäväkseen.
Tutkintaa tai perustuslakivaliokunnan käsittelyä Haavisto ei kommentoi asian keskeneräisyyden vuoksi.
Valiokunta ottaa aikanaan mietinnössään kantaa mahdollisiin rikosnimikkeisiin. Helsingin Sanomien mukaan keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa kahdesta rikoksesta: virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Asian käsittely jatkuu syksyllä
Keskusrikospoliisi tutki eduskunnan perustuslakivaliokunnan pyynnöstä erityisesti sitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin. Perustuslakivaliokunta päätti pyynnöstä opposition kansanedustajien jätettyä Haaviston toimista muistutuksen.
Asian varsinaisen käsittelyn on tarkoitus jatkua kuulemisilla syyskuussa heti syysistuntokauden alussa, ellei valiokunta toisin päätä. Kuultaviksi kutsutaan pitkälti samoja asiantuntijoita kuin ennen esitutkinnan käynnistymistä. Kantaa pyydetään hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden asiantuntijoilta sekä nyt myös perustuslain tuntijoilta, koska ministerivastuussa on pohjimmiltaan kyse perustuslain tulkinnasta.
Haavistolle itselleen varataan myös mahdollisuus tulla uudelleen kuulluksi.
Aineisto julki käsittelyn jälkeen
Syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto, mikä vaatisi yksinkertaisen enemmistön. Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa, jossa on ollut tasavallan historian aikana vain neljä tapausta. Niistä viimeisin oli vuonna 1993, jolloin valtakunnanoikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon (kesk.) lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Valiokunnan käsittelemä aineisto tulee yleensä julkiseksi käsittelyn päättymisen jälkeen. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että aineisto sisältää esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kohtia, jotka olisivat salassa pidettäviä.