Rikoksista epäilty ulkoministeri Pekka Haavisto jatkaa töitään normaalisti – ei kommentoinut medialle esitutkinta-aineistoa

Apulaisvaltakunnansyyttäjä toimitti Haavistoa koskevan esitutkinta-aineiston eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tänään.

Rikoksista epäillyn ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan hän ei voi kommentoida asioita, jotka ovat kesken perustuslakivaliokunnassa. Haavisto sanoo, ettei hänellä ole siihen oikeutta ja että hän jatkaa töitään normaalisti.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä toimitti tänään Haavistoa koskevan esitutkinta-aineiston eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Rikosepäilyssä on kyse Haaviston toiminnasta, joka kohdistui ministeriön konsulipäällikköön al-Holin leirillä olevien suomalaisten asian käsittelyssä.

Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen, kerrotaan Valtakunnansyyttäjän toimiston tiedotteessa.

Asia käsitellään niin sanottuna ministerivastuuasiana, koska kysymys on ministerin virkatoimien yhteydessä tehdyksi epäillyistä rikoksista. Eduskunta päättää toimenpiteistä, joihin esitutkinnassa saatu selvitys mahdollisesti antaa aihetta

Keskusrikospoliisi tutki eduskunnan perustuslakivaliokunnan pyynnöstä erityisesti sitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin. Perustuslakivaliokunta päätti pyynnöstä opposition kansanedustajien jätettyä Haaviston toimista muistutuksen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi tuolloin keskeisen kysymyksen olevan, oliko Tuomisen siirrossa kysymys rangaistuksesta tai kostosta, jollainen ilmaus myös nousi käsittelyssä esille.

Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa

Helsingin Sanomien tietojen mukaan keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa kahdesta rikoksesta. Ensimmäinen on virkarikos ja toinen yhteistoimintavelvoitteen rikkominen.

Virka-aseman väärinkäyttämisestä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta rangaistuksena on sakko.

Mahdollinen syyte ministeriä vastaan käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa. Syytekynnys valtakunnanoikeuteen on erittäin korkea. Valtakunnanoikeus on kokoontunut historian saatossa vain neljä kertaa,Valtakunnansyyttäjän toimisto ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.

Lue myös:

    Uusimmat