Petteri Orpoa mainostettiin somessa tuhansilla euroilla, ilmoitti käyttäneensä verkkomainontaan nolla euroa – MTV:n selvitys löysi outouksia vaalirahoitusilmoituksissa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) eduskuntavaalien jälkeen tekemän vaalirahoitusilmoituksen mukaan hänen vaalikampanjassaan ei käytetty verkkomainontaan yhtään rahaa. Metan mainosdatasta käy kuitenkin ilmi, että Orpon henkilökohtaisen tilin vaalimainoksille on ostettu näkyvyyttä vaalien yhteensä 5 276 eurolla Facebookissa ja Instagramissa.

Orpon some-mainonta Metan alustoilla aloitettiin maaliskuussa ja se päättyi vaalipäivää seuraavaan päivään. Julkaisut olivat henkilökohtaisia vaalimainoksia, joista suureen osaan oli merkitty myös Orpon äänestysnumero ja ne oli kohdennettu näkymään vain varsinaissuomalaisille käyttäjille.

Mainosten maksajaksi on ilmoitettu kokoomus.

Orpolle ja hänen avustajakunnalleen lähetettyyn kommenttipyyntöön vastaa puolueen hallintopäällikkö Timo Elo. Hän selittää asiaa MTV Uutisille siten, että osana puolueen vaalikampanjaa kokoomus tuki puolueen puheenjohtajan mainontaa. Tieto mainosten sponsoroinnista ei kuitenkaan kulkenut Orpon tukitiimille asti.

– Tässä on tapahtunut viestikatkos, eikä tieto puheenjohtaja Orpon sosiaalisen median mainonnan tukisummasta ole päätynyt tukitiimille, eikä siten vaalirahailmoitukseen, Elo kertoo.

Elon mukaan asia aiotaan korjata mahdollisimman pian ja Orpon vaalirahailmoitusta päivitetään.

Myös kahdella muulla kansanedustajalla yli tuhannen euron epätarkkuus

MTV Uutiset tutki Metan tietokannasta tiedot niistä kansanedustajista, jotka käyttivät vaalien alla yli 1 000 euroa mainontaan someyhtiön alustoilla eli Facebookissa ja Instagramissa. Heitä on lähes kuusikymmentä. Lisäksi tutkittiin kaikkien puoluejohtajien tiedot.

Metan tietokannassa julkaistuja lukuja verrattiin kansanedustajien tekemien vaalirahoitusilmoitusten tietoverkot-kohtaan. Kävi ilmi, että ainakin yhdeksän kansanedustajaa käytti Metan alustoilla mainostamiseen enemmän rahaa kuin on ilmoittanut käyttäneensä yhteensä verkkomainontaan.

Orpon jälkeen suurin epäsuhta vaalirahoitusilmoituksen ja Metan kertomien lukujen välillä on perussuomalaisten Kaisa Garedewilla.

Ensimmäistä kertaa eduskuntaan Keski-Suomesta valittu Garedew käytti Metan alustoilla mainostamiseen lähes eurolleen yhtä suuren summan kuin Orpo, 5 273 euroa, mutta kertoi vaalirahoitusilmoituksessaan käyttäneensä verkkomainontaan vain 3 188 euroa.
Garedewin vaalimainosten maksajaksi Facebookissa ja Instagramissa on ilmoitettu hänet itsensä.

Garedew kertoo katsoneensa Metan kulutuksen epähuomiossa väärin, mistä virheellinen summa oli päätynyt vaalirahailmoitukseen.

– Näissä on tärkeää olla tarkkana ja pahoittelen virhettä, hän sanoo.

Garedew sanoo korjanneensa vaalirahoitusilmoitustaan MTV:n yhteydenoton jälkeen.

Kolmas edustaja, jonka ilmoituksesta löytyi yli tuhannen euron epäsuhta, oli kokoomuksen Sari Sarkomaa. Sarkomaan mukaan somemainonnan kulut on kuitenkin huomioitu vaalirahoitusilmoituksessa. Tietoverkot-sarakkeen sijaan hän on eritellyt ne kohtaan muut viestintävälineet. Tämän kohdan summa täsmää Metan tietoihin.

Myös Anna-Maja Henrikssonin ilmoituksesta löytyi puute

Metan tietokannasta löytyvät maksutiedot ylittävät vaalirahoitusilmoituksessa verkkomainontaan ilmoitetun summan myös Ilmari Nurmisella (sd.), Henrik Wickströmillä (r.), Johan Kvarnströmillä (sd.), Sari Multalalla (kok.) ja Mari-Leena Talvitiellä (kok.). Talvitien kohdalla ylitys on 47 euroa, muilla joitakin satoja euroja.

Orpon lisäksi puolueiden puheenjohtajista myös Anna-Maja Henrikssonin ilmoituksesta löytyi epätarkkuus. Hän ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt verkkomainontaan rahaa, mutta Metan tietokannasta löytyy kaksi vaalimainosta, joihin on ostettu näkyvyyttä hänen henkilökohtaiselle tililleen yhteensä 557 eurolla.

Vaikka Metan tietokannassa mainosten näkyvyyden maksajaksi ilmoitetaan Anna-Maja Henriksson, ovat ne hänen mukaansa puoluetoimiston maksamia, eikä hän ole itse ollut tietoinen maksuista.

– Vaalirahoitusilmoituksen täyttämisen yhteydessä en siten ole voinut näitä kuluja lisätä, eikä puoluetoimisto ole huomannut ilmoittaa näistä minulle, Henriksson kertoo.

RKP:n puheenjohtaja ja uuden hallituksen opetusministeri kertoo, että tulee korjaamaan vaalirahoitusilmoitustaan tältä osin.

Useimpien kansanedustajien tilanne on päinvastainen kuin tässä jutussa aiemmin mainittujen, eli verkkomainontaan ilmoitettu summa oli huomattavasti suurempi kuin Metan tietokannasta löytyvä summa. Nämä kansanedustajat siis oletettavasti mainostivat myös muilla some-alustoilla tai verkkosivuilla.

Muutamilla edustajilla ilmoitettu summa oli eurolleen sama kuin Metan tietokannan summa.

Eniten rahaa Metan alustoilla mainostamiseen käytti Tere Sammallahti (kok.), jonka loppusumma oli reilut 29 000 euroa. Myös kokoomuslaiset Susanne Päivärinta ja Elina Valtonen käyttivät yli 25 000 euroa.

Seuraavaksi eniten käyttivät SDP:n Elisa Gebhard ja vasemmistoliiton Mai Kivelä, joiden loppusumma oli reilut 20 000 euroa. Vihreiden Atte Harjanne käytti hieman vajaat 20 000 euroa.

Yli 15 000 euron loppusumma kertyi myös Teemu Kinnarille (kok.) ja Onni Rostilalle (ps.).

VTV: Olennaiset virheet korjattava

Vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan toteuttamisesta aiheutuneita kuluja. Vaalien jälkeen kansanedustajiksi ja varakansanedustajiksi valittujen täytyy tehdä vaalirahoitusilmoitus, joissa eritellään kampanjan kulut ja varojen alkuperä.

Kulut pitää ilmoittaa aikaväliltä, joka alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen.

Vaalirahoituslain noudattamista valvoo Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). 

VTV:n valvontapäällikkö Jonna Carlson ei suoraan kommentoi MTV Uutisten selvityksessään havaitsemia epätarkkuuksia, koska vaalirahoitusilmoitusten tarkistaminen on kesken.

– On mahdollista, että ilmoituksissa on virheitä. Valvonnassa käymme tällaiset tiedot läpi ja vertaamme niitä ilmoitusvelvollisten toimittamiin lisätietoihin. Jos havaitaan selkeästi olennainen virhe ilmoituksessa, heidän täytyy se tieto korjata, Carlson kertoo.

Jos VTV havaitsee olennaisen virheen, se voi asettaa uhkasakon tietojen korjaamiseksi.

Carlsonin mukaan siihen ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa kriteeristöä, millainen virhe vaalirahoitusilmoituksessa on olennainen. Hänen mukaansa havaittua puutetta katsotaan suhteessa kokonaisuuteen.

– Tuhansien eurojen virheet muuttavat jo useammankin (kansanedustajan) kohdalla vaalirahoitusilmoituksen kokonaisuutta olennaisesti, hän sanoo.

Sille ei myöskään ole yksiselitteistä määritelmää, millainen mainos lasketaan kampanjoinniksi. Johan Kvarnströmin ja Sari Multalan kohdalla on tulkinnanvaraista, ovatko kaikki Metan alustoilla vaalien alla julkaistut mainokset olleet vaalimainoksia. Muutamassa niistä esimerkiksi kommentoidaan vaalikaudella tehtyjä politiikkatoimia tai kerrotaan, missä poliitikko on tavattavissa.

– Toki arvioitavaksemme voisi tulla tällainenkin tilanne, että katsottaisiin niitä ehdokkaan mainoksia läpi, kumpaan suuntaan se tulkitaan. Vaalien alla se rima tulkita nämä erilaiset ilmoitukset vaalityöksi on kuitenkin varsin matala.

Sari Multala kertoo eduskunnan ohjeistaneen, että kansanedustajien ilmoitukset, joissa kerrotaan missä ja milloin he ovat tavattavissa, eivät ole vaalimainontaa. Siksi hän ei ole laskenut mainoksia kampanjakuluiksi.

– Jos ohjeistus tai tulkinta muuttuu, teen heti tarvittavat korjaukset vaalirahoitusilmoitukseeni, Multala sanoo.

Hakkaraisen virhe eurovaaleissa jäi korjaamatta

MTV Uutiset selvitti vaalirahoitusilmoitusten paikkansapitävyyttä Metan tietojen avulla viimeksi eurovaalien 2019 jälkeen. Tuolloin Facebookin mainosdata oli juuri avattu julkiseksi. 

Ilmeni, että kokoomuksen Henna Virkkunen ja perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen olivat käyttäneet Facebook-mainontaan useamman tuhat euroa ilmoitustaan enemmän.

Virkkunen korjasi jälkikäteen vaalirahoitusilmoitustaan. Hakkaraisen lupasi tehdä samoin, mutta ilmoituksessa lukee edelleen verkkomainonnan kohdalla pyöreä nolla.

– Jos tieto ei ole tullut meille asti näistä virheellisyyksistä, voi tosiaan olla niin, että niitä ei ole myöskään valvonnassa nähty, kun meillä on ollut vain ehdokkaan itse toimittama aineisto käytettävissä, Jonna Carlson sanoo.

VTV toivoo laajempaa tiedonsaantioikeutta ja sanktioita

Valtiontalouden tarkastusvirasto on vaalirahoitusilmoitusten valvonnassa ilmoitusvelvollisten itsensä toimittaman tiedon, kuten kampanja-aikaisten tiliotteiden, varassa. Valvontapäällikkö Carlson selittää, että tämä tekee valvonnasta paikoin hampaatonta.

– VTV on tuonut kymmenisen vuotta esiin, että meidän tietojensaantioikeuksia tulisi parantaa. Meillä täytyisi olla oikeus pyytää tarkentavia tietoja esimerkiksi tukea antaneita tahoilta tai sellaisilta tahoilta, joilta ehdokas on joko ostanut, tai voidaan olettaa, että hän on ostanut palveluita tai tavaroita.

VTV ei siis nykytilanteessa voisi pyytää esimerkiksi Metan mainosdataa käyttöönsä vertaillakseen sitä kansanedustajien ilmoituksiin.

Toinen puute vaalirahoituslainsäädännössä on VTV:n mielestä sanktioiden puute. Vaalirahoituslaissa rajoitetaan muun muassa yhdeltä tukijalta saadun tuen määrää. Ulkomailta ei saa vastaanottaa tukea kuin yksityishenkilöiltä sekä sellaisilta yhteisöiltä ja säätiöiltä, jotka edustavat ehdokkaan aatesuuntaa.

Tätä kohtaa laissa voi kuitenkin pitää tyhjänä kirjaimena.

– Tällaisista vaalirahoitusta koskevista rajoituksista, jotka on säädetty laissa, ei ole säädetty sanktioita eikä siitä seuraa rangaistusta.

VTV:ssä on huomattu, että muun muassa sanktioiden puute aiheuttaa vaihtelua siinä, miten vaalirahoitusilmoituksiin suhtaudutaan. Viime eduskuntavaaleissa korjattavaa löytyi noin kolmasosan ilmoituksista.

– Ollaan käytännössä nähty, että osa tekee ilmoituksensa hyvinkin pikkutarkasti ja säntillisesti ja toiset eivät. Eli parannettavaa olisi, Carlson sanoo.

– Yhä enemmän olemme nähneet rajojen rikkomista ja suorastaan välinpitämättömyyttä lainsäädännön asettamista rajoista. Meidän näkemyksen mukaan lainsäädäntöön tulisi ottaa mukaan myös sanktioita näistä rikkomuksista.

Vaalirahoitusuudistus raukesi keväällä

Viime vaalikaudella valmisteltiin puolue- ja vaalilakiin uudistusta, joka olisi tuonut VTV:lle oikeuden saada vertailutietoja tahoilta, jotka ovat toimittaneet kampanjalle muun muassa varoja, tuotteita tai palveluita. Lisäksi ehdokkailla olisi ollut velvollisuus käyttää kampanjatiliä eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

VTV:n mukaan kaikkia sen toiveita ei kaavaillussa uudistuksessa huomioitu, mutta esitetyt ehdotukset olisivat parantaneet ”merkittävästi vaalirahoituksen- ja puoluerahoituksen avoimuutta sekä niitä koskevan valvonnan edellytyksiä”.

Lakiesitys raukesi vaalikauden loppumetreillä.

Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan vaali- ja puoluelainsäädännöstä, että "aloitetaan säännöllinen vuoropuhelu puolueiden, rahoituslaitosten ja valvovien viranomaisten kanssa liittyen ehdokkaiden ja poliittisten yhdistysten lainmukaiseen, tarkoituksenmukaiseen ja selkeään vaaleihin sekä poliittiseen toimintaan liittyvään tilinpitoon".

Lisäksi lakia vaali- ja puoluerahoituksesta aiotaan muuttaa lainojen osalta siten, että lainojen alkuperä on aina identifioitavissa.

Ohjelmassa ei ole mainintaa VTV:n tiedonsaantioikeuksista tai vaalirahoitusrikkeiden rangaistuksista.

---

Artikkelia muokattu 27. kesäkuuta 2023 kello 14.43: Lisätty Sari Multalan kommentti.