Pieni lapsi pyörittelee ruokaa lautasellaan. Hän syö niukasti ja valikoi tarkkaan, mitä suuhunsa laittaa.
Huolestuneet vanhemmat maanittelevat vieressä ja yrittävät kaikin keinoin saada lasta syömään. He yrittävät jopa pakolla syöttää lasta. Vanhempia turhauttaa, kun lapsi ei syö.
- Monesti lapsen syömisongelmat eivät selity lapsen sairaudella, vaan syömishäiriöt liittyvät usein lapsen ja vanhemman välisiin vuorovaikutusongelmiin. Ne usein kulminoituvat ruokailutilanteisiin ja ovat koko perheelle raskas asia, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa Seinäjoen keskussairaalasta.
Osalle lapsista on jäänyt syömisongelma, vaikka esimerkiksi syömistä hankaloittanut sairaus olisi saatu hoidettua. Silloin jo pelkkä mikron kilahdus tai syöttötuoliin laittaminen voi ahdistaa.
Ruoka ei ole rangaistuskeino
Ruoka ei saa olla lapselle palkinto eikä rangaistus, korostaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa.
- Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vahvemmin ruoka viestii hoivasta ja välittämisestä. Pieni vauva saa mahansa täyteen ja samalla olla äidin lähellä. Ruokailutilanne vahvistaa lapsen itsetuntoa ja kiintymyssuhdetta vanhempaan.
Syömisongelmista kärsivän taaperon kohdalla helpottaa monesti syömistilanteiden rauhoittaminen. Keinoja ovat esimerkiksi säännölliset ruoka-ajat, ruokailun keston rajoittaminen, koko perheen syöminen yhdessä sekä viihdykkeiden karsiminen ruokailun ajaksi.
-Pakkosyöttäminen ei paranna ketään. Jos ilmapiiri on ahdistunut, kiukkuinen ja jännittynyt, ei ruoka maistu kenellekään.
Valikoivassa syömisessä lapsen voi antaa tutustua erilaisiin ruoka-aineisiin ennalta ja sallia hänen leikkiä niillä.
Mäntymaan mukaan neuvoloilla on iso rooli varhaislapsuuden syömishäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa. Ne myös ohjaavat lapsen erikoissairaanhoitoon, jos ongelmat pitkittyvät tai lapsen kehitys ja kasvu vaarantuvat.
Tutkimusten mukaan varhaislapsuuden syömisongelmia ilmenee noin 20-40 prosentilla normaalisti kehittyvistä lapsista. Suurin osa ongelmista on lyhytaikaisia.
Muutamalla prosentilla 0-4-vuotiaista lapsista syömishäiriöitä hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen arvioi, että pienten lasten syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina.
- Neuvolajärjestelmän ja ohjeistusten vuoksi meillä ei ole ollut samalla tavalla pienten lasten syömisongelmia kuin muualla maailmassa. Nykyään kuitenkin tuntuu siltä, että niitä on meillä aikaisempaa enemmän.
Tamminen korostaa, että tilastotietoa asiasta ei ole.
Video aukaisee silmät
Jo vauvaikäisillä saattaa olla vakavia syömisongelmia. Mäntymaan mukaan vauvan voi olla vaikea säädellä omaa vireystilaa ja äiti voi olla niin uupunut, ettei osaa lukea lapsen viestejä.
- Pienten lasten syömishäiriöiden taustalla voi olla äidin psyykkisiä oireita tai äidin sairastama syömishäiriö.
Ruokailutilanteiden videointia käytetään yhtenä apuna vuorovaikutustilanteiden tarkkailemisessa. Ruokailu voidaan videoida joko perheen kotona tai osastolla. Nauhoitus katsotaan yhdessä vanhempien kanssa.
Mäntymaan mukaan vanhemmat kokevat usein hyötyvänsä videon katsomisesta. He huomaavat ikään kuin ulkopuolisin silmin, miten he ja lapsi reagoivat ja käyttäytyvät eri tilanteissa.
Ilman apua pienten lasten syömisongelmat voivat jatkua aikuisikään saakka.
Neuvolasta saa apua, jos lapsen syöminen huolestuttaa Syömisongelmat ovat pikkulapsilla melko tavallisia ja lyhytaikaisia. Jos ongelma pahenee tai jatkuu ja vanhempi on huolissaan, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa. Kyseessä voi olla syömishäiriö: - kun ongelmat syömisessä ovat jatkuvia eikä lapsi saa tarpeeksi energiaa tai ravintoaineita. - jos lapsi ei kasva normaalisti tai hänellä on jo ravintoaineiden puutos. - jos lapsi on riippuvainen ravintolisistä tai syömishäiriö vaikuttaa jo selvästi lapsen psykososiaaliseen toimintakykyyn. |