Heinäkuussa 1983 paukahti yhä voimassa oleva naisten 100 metrin Suomen ennätys. Sen tekijä Helinä Marjamaa toivoo, että rekordi rikotaan. Hän avaa myös, mikä hänet aikoinaan huippuvauhtiinsa siivitti.
Elettiin heinäkuun 19. päivää vuonna 1983, kun digitaaleissa komeili 11,13. Se on yhä 100 metrillä historian paras suomalaisnaisen aika, tekijänä Helinä Marjamaa sallitussa 0,9 sekuntimetrin myötätuulessa.
Marjamaa, 67, muistelee kelin olleen hyvä, mutta SE-kisa oli hänen heittonsa mukaansa "normijuoksu", jossa tosin vauhti kiihtyi alun jälkeen mainiosti.
LUE MYÖS: Kuva: Tunnistatko Suomen unohdetun keihässuuruuden? MM-kisoissa uran kovin pala – "Sitä korosti, että Tiina voitti"
Marjamaa latoi samana huippuvuonnaan kaikkiaan uransa viisi parasta 100 metrin aikaa. Helsingin MM-kisoissa hän oli "aivan älyttömän mahtavan", lisäpotkua kannustuksellaan tuoneen kotiyleisön edessä kuudes – finaalissa syntyi uran toiseksi paras noteeraus 11,24.
Lisäksi Marjamaa nakutti tuona vuonna 200 metrillä uransa neljä nopeinta kilpailuvetoa.
"Pidin kaikessa harjoittelussa mielessä"
Mennään Marjamaata ja häntä johdattanutta filosofiaa ymmärtääkseen siihen, miten SE-nainen kiteyttää takavuosikymmenien lajinsa.
– Pikajuoksuhan on aika yksinkertaista: pidetään juoksu korkeana, rentona ja sitten vain mennään kovaa, hän sanoo.
LUE MYÖS: Suomen keihäslegenda elää sydämentahdistimen kanssa – "Säikähtää, että mitä nyt"
Marjamaa analysoi, että hänellä oli urallaan nykyisen pika-aituri Reetta Hurskeen tavoin hyvä lähtö, ja hän tapasi onnistua siinä hyvin. Kehityskohteet olivat toisessa päässä juoksua, ja Marjamaa paitsi tiedosti ne, teki suunnitelmallisesti töitä niiden kehittymiseksi.
– Meillä suomalaisilla vauhti ylipäänsä hidastui enemmän loppupäässä kuin muilla. Tähtäsin siihen, että se ei enää hidastuisi, ja pidin kaikessa harjoittelussa mielessä sen, että vauhdin täytyy kiihtyä loppua kohti, Marjamaa sanoo.
Marjamaa saikin uransa loppuvuosina "loppuun tsemppiä ja juoksun pysymään korkeana", ettei "vauhti hidastunut niin kovasti".
"Siinä onnistuimme"
Marjamäki piti kantavana ajatuksena myös sitä, että kropasta on saatava kaikki siihen treenattu voima irti, ei vain murto-osa. Oli pystyttävä taiteilemaan tietyllä tapaa nuoralla: samalla kun voima oli irrotettava koneesta, juoksu ei saanut olla liian runttaavaa.
– Juoksun täytyi säilyä rentona alusta loppuun saakka. Se rentous, mikä minulla oli joskus hyvin nuorena jo luonnostaan, piti saada takaisin. Siinä onnistuimme.
LUE MYÖS: MM-sankari Tiina Lillak palasi hetkeksi julkisuuteen – paljasti hälyttävän tiedon: "Ei kukaan"
Marjamaa viittaa monikkomuodolla itseensä ja valmentajanaan toimineeseen, jo edesmenneeseen mieheensä Tapio Marjamaahan.
– Tein itse harjoitusohjelmat, ja vastasin itse siitä, mitä tein. Henkinen tuki vieressä oli kuitenkin kaiken a ja o.
Mielen voima
Helinä Marjamaa teki urallaan systemaattisia mielikuvaharjoituksia.
On paikallaan jatkaa mielen asioista. Marjamaa teki nimittäin myös systemaattista mielikuvaharjoittelua, jossa hän visioi juoksun loppuun saakka. Hän haki mielenkin avulla loppuun muutosta, niin että juoksu nousi aina korkeammalle ja kädet toimivat tehokkaammin.
Marjamaan mukaan mielikuvaharjoittelulla pystyi korjaamaan myös tekniikkavirheitä. Mielikuvaharjoittelu auttoi.
– Mielemme on sellainen, että sillä pystyy treenaamaan uskomattomia asioita.
– Mieltä täytyy työstää, kymmenkertainen ulkoratojen ja nelinkertainen sisäratojen Suomen mestari vinkkaa.
"Sekavalta tuntuu"
Ainoana suomalaisena 100 metrin MM-finaalissa juosseen Marjamaan matkan SE on täyttämässä ensi kuussa 40 vuotta.
– Sekavalta tuntuu. Olisihan kiva, että joku sen rikkoisi. Toivotaan, että joku sen mahdollisimman pian joku sen rikkoo, koska ennätykset on tehty rikottaviksi. En minä halua sitä enää kauaa pitää.
– Toivotaan, että onnistumisia tulee.
LUE MYÖS: Maailmankuulun yleisurheiluilmiön luonut suuruus hämmästyi näystä Suomessa – "Tämä on hullua"
Nykyjuoksijoista parhaat edellytykset ennätyksen hätyyttelyyn on Lotta Kemppisellä, jonka rekordi 11,33 on vuodelta 2021. Kemppinen juoksi juuri keskiviikkona Joensuussa tilastokelvottomassa tuulessa 11,22. Myötätuulta puhalsi 4,0 m/s, kaksi sekuntimetriä yli tilastokelpoisen rajan.
2:09
40 vuotta yleisurheilun ensimmäisistä MM-kilpailuista -tilaisuudessa oli paikalla myös kyseisten kisojen maailmanmestari, keihäslegenda Tiina Lillak. Hän latasi painavaa puhetta MTV Urheilulle: "Valmentajakaartissa pitää tapahtua asioita."