Korkein oikeus antoi hyväksyntänsä kerrostalojen ilmalämpöpumpuille – ratkaisu jätti kuitenkin epäselvyyden, sanoo Isännöintiliitto

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan ilmalämpöpumppujen kysynnän kasvu näkyy Isännöintiliitossa asukkaiden yhteenottojen kasvuna.

– Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi ilmalämpöpumpun asentamisen mahdollisuuksista ja keskustelua siitä on käyty taloyhtiöissä ja julkisuudessa. Ihmiset ovat kiinnostuneita, miten ja milloin lämpöpumppuja voi asentaa, Mia Koro-Kanerva sanoo.

Kuuman kesän lisäksi mielenkiintoon on voinut vaikuttaa tuore korkeimman oikeuden ratkaisu, joka liittyy kerrostaloihin asennettaviin ilmalämpöpumppuihin.

Korkein oikeus ratkaisi kaikissa oikeusasteissa puidun riidan toukokuussa, kun se totesi, että taloyhtiö ei voinut kieltää osakasta asentamasta ilmalämpöpumppua parvekkeelleen. Ratkaisun mukaan mahdollisuus kieltää asennus on olemassa, mutta se vaatii hyvät perustelut – käytännössä asennukseen liittyvän muutostyön on esimerkiksi vahingoitettava rakennusta tai aiheutettava haittaa, jotta se voidaan estää. 

Koro-Kanervan mukaan uuteen linjaukseen vaikutti kaksi asiaa. Kun aikaisemmin taloyhtiöllä nähtiin olevan vastuu parvekkeen ja asunnon välisestä ulkoseinästä, tässä ratkaisussa osakkaalla nähtiin olevan oikeus muutoksiin.

Toinen koskee niin sanottua kohtuusarviointia osakkaan kohdalla. Ratkaisussa nähtiin osakkaalla olevan oikeus suojautua kuumuudelta ja helpottaa sen vaikutuksia.

Lue myös: Korkein oikeus teki historiallisen päätöksen, joka voi muuttaa Suomen kaupunkikuvaa tulevaisuudessa

Isännöintiliitto: Epäselvyys jäi

Koro-Kanervan mukaan ratkaisu jättää kuitenkin epäselväksi sen, mikä taloyhtiön valta lopulta on lämpöpumppujen asentamista koskevissa asioissa. Taloyhtiön on perusteltava ratkaisunsa, jos se haluaa kieltää pumpun asentamisen, mutta riittäviä perusteluja ei ole määritelty.

– Taloyhtiön pitäisi varmasti ensin selvittää rakennusvalvonnasta, tarvitaanko toimenpidelupa. Eri kunnissa on eri säätelyä asian osalta. Toiseksi tulisi selvittää, miten asennus tehdään ja tuleeko siitä kielteisiä vaikutuksia, kuten äänihaittoja. Näitä asioita on tarkasteltava ja sen perustella voidaan arvioida asennusta, Koro-Kanerva sanoo.

– Kun osakas tekee muutosilmoituksen, jossa hän ilmoittaa lämpöpumpun asentamisesta, taloyhtiön on otettava kantaa ilmoitukseen tarkistamalla, täyttääkö asennus kaikki taloyhtiön asettamat kriteerit.

Jos osakas ei täytä asentaessa näitä kriteerejä, asennus voidaan kieltää. Esimerkiksi selkeästi ulospäin näkyvä lämpöpumppu saattaa olla esteettinen haitta, minkä takia asennus estetään.

Selkeää viestintää käytön edellytyksistä

Taloyhtiö voi Koro-Kanervan mukaan myös määrätä, miten ilmalämpöpumppua käytetään. Koro-Kanervan mukaan jotkut taloyhtiöt ovat asettaneet asennuksen edellytykseksi ehtoja pumpun käytölle. Tämä ei kuitenkaan ole Koro-Kanervan mukaan kovin yleistä. Hänen mielestään taloyhtiöiden on viestittävä selkeästi käytön edellytyksistä osakkaalle muutostyölupaa myönnettäessä.

– Tässäkin on mielestäni otettava huomioon kohtuullisuuskysymys, eli onko kyseinen ehto kohtuullinen osakkaalle ja millaista haittaa pumppu aiheuttaa taloyhtiölle.

– Ilmalämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja ne ovat esimerkiksi muuttuneet hiljaisemmiksi. Pumpun asennus voi aiheuttaa äänihaittaa, mikäli se asennetaan niin, että ääni lähtee resonoimaan rakenteissa.

Joissakin uusissa kerrostaloissa on alettu asentamaan ilmalämpöpumppuja jo rakennusvaiheessa. Koro-Kanervan mukaan se yksinkertaistaa asioita, kun pumppujen paikat ovat määritelty jo suunnitteluvaiheessa.

– Osakas saa lämpöpumpusta saadun hyödyn ja suunnittelu on tehty fiksusti jo rakennusvaiheessa.