Pitääkö Suomessa työskennellä suomen kielellä? Henri Alén: "Tämä keskustelu on täysin pöyristyttävää"

K-Market BiiliTalon kauppias Ali Jahangiri tuli aikanaan Suomeen pakolaisena. Hänen työuransa alkoi kuudennella luokalla mainosjakajana.

 – Käytännössä sen jälkeen en hetkeäkään ole ollut työttömänä, Jahangiri kuvaa Huomenta Suomessa.

– En ole varmaan hakenut ikinä mitään työpaikkaa, vaan soittanut sinne ja sanonut, että "hei, tämän näköinen kaveri". Tai kävellyt sinne sisään, Jahangiri muistelee.

Lue myös: Lapsena uuden kielen oppii tuosta vain, mutta aikuisena sakkaa – miksi?

Kielitaitovaatimus ihmetyttää Alénia: "Tämä keskustelu on täysin pöyristyttävää"

Suomen kielen taito korostuu työelämässä, varsinkin työpaikkailmoituksissa. Ravintola-alalla kielitaito on tärkeää, muttei tärkeintä.

– Rehellisesti sanoen se ei ole ykkösprioriteetti missään nimessä. Lähinnä, että olisi joku yhteinen kieli työyhteisössä, kokki ja ravintoloitsija Henri Alén kuvaa.

– Toinen on se, että on halu keskustella. Jos henkilökunnalla ei ole halua yrittää käydä keskustelua, työntekijällä ei ole halua ratkaista niitä juttuja, eihän siitä sitten mitään tule. Se on ihan sama suomalaisten kanssa, Alén sanoo.

Ravintolakeittiöissä kulttuurit kohtaavat. Monikulttuurisuus ja se, että kaikki eivät puhu täydellistä suomea, on Alénin mukaan jo pitkään ollut alan normi. 

– [Siksi] musta tämä keskustelu on täysin pöyristyttävää, mitä tässä maassa käydään, että pitääkö osata, eikö pidä osata [suomea]. Meidän alallamme näin on toimittu jo vuosisatoja. Todellakin se voi toimia, se on asennekysymys, Alén kuvaa.

Lue myös: Tiedätkö, mikä on niljakka ja miten ollaan nokillaan? Murresanakirjasta selviää nyt lähes 4 000 uutta ilmaisua

"Työnantajana minulla on osittain velvollisuus pyrkiä auttamaan ihmistä oppimaan suomen kieltä"

Hyvä perehdytys ja yrityskulttuuri takaavat, että muut asiat loksahtavat paikalleen, Jahangiri uskoo.

– Sen sijaan, että pohtisi sitä, onko ongelma nimenomaan kielen kanssa, pohtisi sitä, onko meillä tapa, jolla perehdyttää ihmisiä, Jahangiri kuvaa.

Esimerkiksi kaupassa työskenteleminen on monille ensikosketus työelämään.

– Koen, että työnantajana minulla on osittain velvollisuus pyrkiä auttamaan ihmistä oppimaan suomen kieltä, Jahangiri pohtii.

Hänen kaupassaan puhutaan suomea.

– Ei sen takia, että me tarvitaan sitä, vaan sen takia, että se yksittäinen ihminen oppii puhumaan sen, Jahangiri sanoo.

Lue myös: Boheemista farssista kalsareihin: Nämäkin suomen kielen sanat tulevat Ranskasta

"Emme anna mahdollisuutta hyville osaajille"

Muutostöissä-podcastin juontaja Saranda Dedollin mukaan työnantajat usein korostavat kielitaitoa esimerkiksi työpaikkailmoituksissa. Hän keskittyisi ennemmin siihen, voiko kieltä oppia työn ohessa, tai riittäisikö aloittajalle tyydyttävä suomen kieli.

– Kaikki kielitaitovaatimukset ovat ihan mahdottomia. Emme anna mahdollisuutta hyville osaajille, koska laitamme automaattisesti, että pitää olla täydellinen suomen kieli. Mutta miksi? Dedolli kuvaa.

Miten työntekijöitä voisi houkutella Suomeen? Miksi kielivaatimusta ei Jahangirin mukaan kannata laittaa työpaikkailmoitukseen ainakaan hoitoalalla? Katso koko keskusteluyllä olevalta videolta.

Lue myös: Liidi, keissi, pitchaus – miksi työmaailman englanninkieliset termit nyppivät?

Skibidi? Sigma? Nuorisolla on omat Viljonsa ja Kummelinsa – ja niin sen pitääkin olla