Moni nuori salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan – "Syviä ja satuttavia kokemuksia siitä, että hänellä ei ole ketään, joka tietäisi, mitä hänelle kuuluu"

Moni nuori suojelee vanhempiaan omalta surultaan, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Oman lapsen kokema yksinäisyys on yleensä vanhemmalle niin ahdistava ja surettava asia, että nuori pelkää joutuvansa ikään kuin kannattelemaan omaa vanhempaansa ja suremaan myös hänen suruaan. Tästä syystä nuori voi ajatella, että on helpompaa, jos vanhemmat eivät tiedä.

Pajamäen mukaan asiasta vaikenemisen taustalla voi olla myös nuoren kokemus siitä, että aikuisilla on vain pieni rooli ja hyvin vähän kykyä auttaa nuorten keskinäisiin suhteisiin liittyvissä asioissa.

Se, millä tavalla nuoren yksinäisyys näyttäytyy ulospäin, riippuu pitkälti hänen persoonastaan ja toimintatavoistaan ylipäätään. Mahdollisia yksinäisyydestä kertovia merkkejä voivat olla alakuloisuus, vetäytyvyys tai jatkuva pahantuulisuus.

Puhevälit vanhempiin ovat parantuneet

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalveluissa yleisimpiä nuorten esille nostamia aiheita ovat nimenomaan yksinäisyys, vaikeudet vertaissuhteissa sekä ulkopuolelle jättämisen kokemukset.

– Moni nuori kokee, että anonyymissä palvelussa on helpompi puhua vaikeista ja etenkin häpeän tunnetta tuottavista asioista, Pajamäki kertoo.

Lue myös: Nuorten ahdistuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet poikkeusoloissa – nämä vinkit auttavat jaksamaan

Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen kertoo, että osalla nuorista yksinäisyyden kokemukset jatkuvat vuosia. Nämä nuoret ovat todennäköisesti jääneet pohtimaan tätäkin asiaa yksin.

– Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa on kuitenkin parantunut aiemmasta, Mertanen huomauttaa.

Viime vuoden syyskuussa julkaistun Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka seitsemäs nuori kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Lisäksi noin joka kymmenes nuori kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää.

Nuorten yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Viime vuoden kyselyyn vastasi yli 155 000 yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaa.

Sosiaalista tai emotionaalista yksinäisyyttä

Pajamäen mukaan yksinäisyys voi olla sosiaalista, eli nuorella ei ole verkostoa tai kavereita. Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalveluissa kerrottu yksinäisyys on kuitenkin useammin emotionaalista.

– Tämä tarkoittaa sitä, että nuorella on syviä ja satuttavia kokemuksia siitä, että hänellä ei ole ketään, joka tietäisi, mitä hänen mielessään liikkuu ja mitä hänelle kuuluu.

Emotionaalinen yksinäisyys voi olla seurausta itselle tapahtuneista suurista asioista: nuorella voi olla olo, että kukaan muu ei ole joutunut kokemaan tällaista, eikä hän ole saanut jaettua asiaa kenellekään. Pajamäen mukaan yleisempää on kuitenkin se, ettei nuori edes hahmota, mistä syvä ulkopuolisuuden kokemus suhteessa toisiin ihmisiin johtuu.

Lue myös: Miten mieli kestää taloudellisen epävarmuuden ja lisääntyvät rajoitukset?

Usein nuori on myös kokenut kiusaamista jo vuosia sitten, mutta puuttuminen ja hoito ovat jääneet puolitiehen.

– Nuorta ei ole autettu takaisin muiden nuorten pariin, ja jäljelle on jäänyt satuttava yksinäisyys, johon voi olla jopa vaikeampi puuttua kuin varsinaiseen kiusaamiseen.

Lasten ja nuorten puhelimen kokemusten perusteella yksinäisyys on usein yhteydessä masennuksen ja ahdistuksen kokemuksiin. Pitkäaikainen yksinäisyys voi saada aikaan sen, että käsitys itsestä muuttuu negatiiviseksi, mikä voi haitata muiden seuraan hakeutumista ja luoda kielteistä tulkintaa erilaisista tilanteista: nuori alkaa nähdä itseen kohdistuvaa kielteistä suhtautumista silloinkin, kun sitä ei välttämättä ole.

Yksinäisyys voi aiheuttaa myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

– Nuori alkaa jännittää tilanteita, joissa on itselle vieraita ihmisiä, ja pahimmassa tapauksessa ryhtyy välttämään niitä.

Psykologi Juho Mertasen mukaan yksinäisyys tuntuu pahimmillaan samalta kuin fyysinen kipu, ja tutkimusten mukaan se voi johtaa myös huonompaan fyysiseen terveyteen.

Some yhdistää ja erottaa

Sosiaalinen media voi tilanteesta riippuen joko vähentää tai lisätä nuoren yksinäisyyttä.

Internet tarjoaa mahdollisuuksia ystävystyä jopa toisella puolella maailmaa sijaitsevien samanhenkisten ihmisten kanssa.

Toisaalta kuvat muiden nuorten hauskanpidosta tai muiden ihmisten elämien huippuhetkistä saattavat aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemusta, Mertanen kertoo.

Lue myös: Moni perheen kriisien takia "ongelmanuoreksi" leimattu lyödään tylysti ulos kaveripiiristä – seuraukset voivat olla dramaattisia: "Kun katselee uutisia koulusurmista tai terroristeista..."

MLL:n Pajamäen mukaan sosiaalisessa mediassa on useita kanavia, joissa nuoret voivat harrastaa räikeää ulkopuolelle jättämistä.

– Nuorten voi olla myös aikuisia vaikeampaa suodattaa tietynlaista some-minää ja todellista minää toisistaan ja tunnistaa, mikä on niin sanotusti oikeaa elämää, Pajamäki sanoo.

Itsevarmoillakin on epävarmuutensa

Yksinäisyys kannattaa ottaa nuoren kanssa puheeksi matalalla kynnyksellä. Vaikka nuori ei haluaisi puhua asiasta, häntä voi helpottaa tieto siitä, että läheiset ovat huomanneet asian ja ovat valmiita kuuntelemaan.

Mertanen suosittelee muistuttamaan nuorta siitä, että ulospäin itsevarmoillakin ihmisillä on omat epävarmuutensa, ja löytyy varmasti muitakin nuoria, joilla on samanhenkisiä ajatuksia. Nuorta voi tukea ohjaamalla häntä omien kiinnostuksen kohteiden ja iloa tuottavien asioiden pariin.

Pajamäen mukaan nuoren olisi hyvä puhua etenkin pitkään jatkuneesta yksinäisyydestä ammattilaiselle, jotta selviää, mihin asti pahoinvoinnin jäljet ulottuvat.