Pohjanmaalla toimi parinkymmenen vuoden ajan laiton teurastamo. Toimintaa pyörittänyt mies kertoi oikeudessa, että kaikki alkoi siitä, ettei hänen perheensä saanut hankituksi lampaan lihaa.
Mies kertoi muuttaneensa Suomeen Irakista 2000-luvun alussa. Hänen perheensä ei kulttuurisista syistä syö porsaanlihaa ja lampaanlihaa taas oli ollut vaikea hankkia.
Mies ei tuntenut suomalaisia tai maan tapoja, eikä puhunut aluksi myöskään suomen kieltä. Niinpä hän valitteli tilannettaan kantasuomalaiselle tuttavalleen.
Tuttava lupasi myydä muutaman lampaan miehelle ja opastaa eläinten teurastamisessa.
Suomalaismies tainnutti eläimet ja irakilaistaustainen mies hoiti teurastuksen YouTubesta katsomiensa videoiden perusteella.
Oikeudessa mies kertoi, ettei hänellä ollut kokemusta teurastamisesta, eikä koulutusta tunnistaa eläinsairauksia. Hygieniapassin hän kuitenkin hankki, joten osasi mielestään käsitellä ruokaa.
Mies kertoi oppineensa kokemuksen myötä myös tunnistamaan eläinsairauksia.
Kova lammasmenekki
Aluksi miehen oli ollut tarkoitus hankkia lihaa vain omalle perheelleen, mutta sitten myös hänen sukulaisensa olivat alkaneet pyytää lampaanlihaa ja lopulta myös muut maahanmuuttajataustaiset tuttavat.
Menekki oli valtava.
Mies kertoi oikeudessa, että pelkästään hänen perheensä söi noin 48 lammasta vuodessa. Mies kertoi toimittaneensa lihaa myös entisen vaimonsa perheelle, jonka perheen kulutus oli 24 lammasta vuodessa.
Lisäksi vuosittain järjestettävissä kymmenen päivää kestävissä alueellisissa uskonnollisissa juhlissa kului 50 lammasta.
Aikuisesta lampaasta saa keskimäärin 20 kiloa lihaa.
Lampaanmenekki oli melkoinen ja suomalaistuttavan lampaat loppuivatkin nopeasti. Koska maahanmuuttajamies ei tuntenut muita lammastilallisia, suomalainen auttoi häntä heidän löytämisessä.
Irakilaistaustainen kertoi oikeudessa, että kaikki eivät kuitenkaan tahtoneet myydä lampaitaan hänelle.
Alun auttamisen jälkeen mies osasi jo itse etsiä lammastilalliset ja ottaa yhteyttä heihin. Mies kuljetti ostamansa elävät lampaat kuitenkin yhä suomalaisen tuttavansa tilalle, jossa lampaat kohtasivat loppunsa.
Tainnutus vasaralla
Laiton teurastamo toimi vuosikausien ajan samalla kaavalla. Mies osti eläimiä suoraan niiden kasvattajilta ja kuljetti kotiinsa. Sitten mies viilsi eläinten kaulat auki, laski veren, leikkasi lihan, pakkasi sen muovipusseihin sekä banaanilaatikoihin ja kuljetti ostajille.
Osan eläimistä mies teurasti niiden kasvatustilalla kasvattajan valvonnan alla, koska muuten niitä ei olisi myyty hänelle. Osa myyjistä tahtoi tainnuttaa eläimet itse kiväärillä tai pulttipistoolilla.
Mies itse väitti, että tainnutti kaikki loput eläimet eläimet lyömällä niitä joko vasaralla tai kirveen hamarapuolella päähän koska tiesi, että Suomen laki vaatii tainnuttamista.
Mies pyysi tuttavansa kuvaamaan yhden teurastuksista, koska osa ostajista vaati saada nähdä, että hän lausui Jumalan nimen oikein halal-teurastuksen yhteydessä.
Lain mukaan tuotantoeläimet pitää tainnuttaa kunnolla ennen tappamista.
Miehen teurastamat eläimet olivat pääasiallisesti lampaita, mutta joukossa oli myös vuohia, kalkkunoita ja muutamia nautoja.
Myös teurasjätteet menivät 47-vuotiaan mukaan lampaanlihaa ostaneille, kaikki käyttöön. Esimerkiksi afrikkalaiset pitivät lampaan mahalaukuista.
Miehen mukaan teurasjätteitä ei juurikaan jäänyt, vatsassa olleen heinän mies kertoi kaivaneensa maahan ja sade huuhtoi maahan vuotaneen veren pois. Osa tilallisista ei tosin suostunut luovuttamaan hänelle teurasjätteitä, vaan hävitti ne itse.
Lampaita opetusta vastaan
Irakilaistaustaista avustanut suomalaismies kertoi antaneensa 47-vuotiaalle ensimmäiset lampaat vastineeksi arabian kielen opettamisesta. Hän oli opettanut miehelle myös tainnuttamisen ja miten lammas tapetaan.
Suomalainen kertoi oikeudelle, ettei tiennyt mitään muslimien uskonnosta tai halal-teurastuksesta. Eikä 47-vuotias kuunnellut hänen ohjeitaan vaan tappoi eläimet oman kulttuurinsa mukaan.
Suomalaisen mukaan teurasjätteitä hävitettiin muiden muassa läheiseen metsään. Syötävää oli eläimille niin paljon hänen mukaansa, että merikotka teki pesänsä paikan lähelle.
Lopulta suomalaismies sai tarpeekseen lammasruljanssista ja kielsi irakilaistaustaista miestä jatkamasta lampaiden teurastamista hänen tilallaan. Mies jatkoi kuitenkin salaa.
Vuosien varrella irakilaistaustaisen miehen laittoman teurastamon kautta virtasi satoja ja taas satoja lampaita.
Laittomuuksia myös kuljetuksissa
Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan 47-vuotias mies tappoi 17 vuoden aikana 2 000 lammasta ja kaksi nautaa viiltämällä niiden kaulat auki ilman tainnutusta tai täysin riittämättömästi tainnutettuna. Oikeus piti näytettynä, että mies tainnutti eläimet ainoastaan, jos niiden kasvattaja vaati sitä ja vahti vieressä tainnuttamista.
Tajuissaan olevan eläimen kaulan viiltäminen auki on eläinsuojelurikos, sillä teko aiheuttaa eläimelle suurta kärsimystä eikä kuoleminen tapahdu silmänräpäyksessä.
Lue myös: Poliisi epäilee: Yli 200 nautaa kuoli maatilalla Pohjanmaalla huonon hoidon vuoksi
Oikeus piti myös eläinsuojelurikoksena sitä, että mies sitoi toisinaan eläinten raajat yhteen kuljetuksen ajaksi. Lisäksi oikeus piti selvänä, että mies hävitti ainakin osasta lampaista syntyneet teurasjätteet ympäristöön, mikä aiheutti terveysriskin alueen ihmisille ja eläimille.
Rikokset tapahtuivat vuosina 2003–2020 Pohjanmaalla.
Törkeä eläinsuojelurikos
Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi 47-vuotiaan miehen syylliseksi törkeään eläinsuojelurikokseen ja eläinsuojelurikokseen, terveysrikokseen, ympäristön turmelemiseen, rekisterimerkintärikokseen ja veropetokseen. Oikeus tuomitsi miehen kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lisäksi oikeus tuomitsi miehen menettämään valtiolle yli 60 000 euroa rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä. Oikeus määräsi miehen myös pysyvään kieltoon pitää tuotantoeläimiä eli nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, siipikarjaa ja turkiseläimiä.
Tuomioita saivat 47-vuotiaan teurastustoimintaan osallistuneet kaverit ja hänelle lampaita myyneet tilalliset. Rangaistukset vaihtelivat päiväsakoista ehdolliseen vankeuteen.