Pohjois-Korea on räjäyttänyt Koreoiden välisen yhteydenpidon toimiston Kaesongin rajakaupungissa, kertoo maiden jälleenyhdistymistä edistävä ministeriö Etelä-Koreasta.
Yhteystoimisto perustettiin Pohjois-Korean puolella sijaitsevaan Kaesongiin vuonna 2018 symboloimaan maiden välistä liennytystä.
Sittemmin Koreoiden välit ovat taas kiristyneet, ja Pohjois-Korea on viime päivinä suunnannut etelänaapurinsa suuntaan useita uhkauksia. Maan johtajan Kim Jong-unin vaikutusvaltainen sisko Kim Yo-jong sanoi viikonloppuna, että yhteystoimisto aiotaan tuhota.
– Ennen pitkää näemme hyödyttömän pohjoisen ja etelän välisen yhteystoimiston täysin romahtaneena, Kim Yo-jong sanoi.
Tiistaina ennen kello kolmea iltapäivällä paikallista aikaa Kaesongista kuului räjähdys ja ilmaan nousi savupilvi. Jälleenyhdistymisministeriö kertoi sitten Pohjois-Korean tuhonneen yhteystoimiston.
Pohjois-Korea on viime päivinä uhitellut toistuvasti Etelä-Korealle. Aiemmin tässä kuussa Pohjois-Korea ilmoitti katkaisevansa kaikki viralliset viestintäyhteydet etelänaapuriinsa, ja viikonloppuna Kim Yo-jong uhkasi Etelä-Koreaa sotatoimilla.
Tiistaiaamuna maan armeija ilmoitti olevansa valmis siirtämään joukkoja maiden väliselle demilitarisoidulle vyöhykkeelle.
Pohjois-Korea on turhautunut pakotteisiin
Pohjois-Korean kovat puheet ja yhteystoimiston räjäyttäminen ovat ainakin muodollisesti reaktio eteläkorealaisten aktivistien maahan lähettämiin propagandalehtisiin. Koreoiden johtajat sopivat vuonna 2018 propagandaviestinnän lopettamisesta, mutta viime aikoina lehtisiä on taas kulkeutunut rajan yli pohjoiseen.
Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Pohjois-Korea saattaa haluta tahallaan eskaloida tilannetta, jotta se voisi myöhemmin käyttää jännitteiden lieventämistä neuvotteluvalttina.
Pohjois-Korean tiedetään olevan turhautunut siihen, että tiukat pakotteet maata kohtaan ovat edelleen voimassa, eikä ydinriisuntaneuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa ole tapahtunut edistystä.
Maa on osoittanut syyttävän sormen Etelä-Korean suuntaan, jolta se on toivonut enemmän tukea pakotteiden höllentämiseksi.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in on vedonnut pohjoisnaapuriin, jottei se sulkisi vuoropuhelun mahdollisuutta pois. Moon on panostanut paljon Koreoiden rauhanprosessiin, joka ei vuonna 2018 saavutettujen edistysaskelien jälkeen ole juuri edennyt.