Helsingin käräjäoikeus on tuominnut noin kuusikymppisen miehen vankeuteen poikkeuksellisessa hyväksikäyttöjutussa. Poikkeuksellisessa siksi, että syytteen mukaan rikos tapahtui jo yli 12 vuotta sitten.
Käräjillä miestä vastassa oli liki kolmekymppinen nainen, jonka mukaan mies käytti häntä seksuaalisesti hyväksi hänen ollessa teini-ikäinen.
Oikeudenkäynnin aikana nainen kertasi vanhoja tapahtumia seikkaperäisesti.
Hän kuvaili, miten mies oli onnistunut luomaan luottamussuhteen nuoren tytön ihastumista hyväksi käyttäen ja vuosien varrella edennyt viattomista huomionosoituksista sopimattomiin kosketuksiin ja lopulta vakavaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön asti.
Mies itse on kiistänyt väitetyt teot ja rikossyytteen jyrkästi.
Rikosilmoitusta vasta 2018
Asiaa on puitu oikeudessa nyt, vuosia myöhemmin, koska nainen teki miehestä rikosilmoituksen vasta vuonna 2018.
Ajan kulumisesta huolimatta oikeus löysi perusteet tuomita mies törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Rangaistukseksi hänet määrättiin 2 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen.
Vankilaan miestä ei kuitenkaan vielä passitettu, sillä teosta on kulunut niin kauan. Käräjäoikeus katsoi, että mies voi odottaa tuomion lainvoimaisuutta tai halutessaan valittaa siitä hovioikeuteen vapaalta jalalta.
Miehen avustaja, asianajaja Heikki Uotila kertoo MTV Uutisille, että mies onkin valittamassa tuomiostaan hovioikeuteen lähiaikoina.
Tapaus voi siis saada vielä jatkoa, eikä lopullinen ratkaisu ole vielä selvillä.
Asuivat samassa naapurustossa
Syytteessä kuvatut tapahtumat ajoittuvat pidemmälle ajalle vuosina 2009 ja 2010. Mies ja asianomistaja asuivat tuolloin samassa lapsiperheiden suosimassa naapurustossa Helsingissä.
Miehen ja asianomistajan yhteinen historia ulottuu kuitenkin jo huomattavasti varhaisempaan aikaan. Aikaan, jolloin tyttö oli vasta alakouluikäinen.
Asianomistaja kertasi oikeudessa varhaisten vuosien tapahtumia taustoittaakseen, miten hän ajautui miehen hyväksikäytön kohteeksi.
Miestä ei ole syytetty rikoksista näiden vanhempien tapahtumien osalta.
Mies tutustui tyttöön omien lastensa kautta
Nainen aloitti kertomalla, miten hän oli alun perin tutustunut mieheen leikkiessään kotinsa pihapiirissä muiden alueen lasten sekä miehen lasten kanssa.
Tyttö oli pitänyt miestä turvallisena aikuisena, koska tämä oli suhtautunut häneen suojelevaisesti ja huomioivasti. Mies oli muun muassa vahtinut, etteivät vanhemmat lapset kiusanneet tai häirinneet tytön pihaleikkejä.
Tytön omat kotiolot olivat olleet hankalat, ja aikuisen miehen huolenpito oli tuntunut hyvältä.
Tyttö oli ajan saatossa alkanut viettää aikaa miehen perheen seurassa ja saanut olla mukana näiden retkillä. Porukalla käytiin esimerkiksi huvipuistossa ja uimassa.
Tyttö nautti perheen seurassa viettämästään ajasta ja alkoi pitää miestä isähahmona. Mies auttoi tyttöä läksyissä ja piti tyttöä muutenkin hyvänä.
Eräänä iltana tyttö havahtui siihen, että oli todella ihastunut mieheen.
Mies lähti mukaan lapsen ihastukseen
Oikeudessa nainen muisteli, että oli ihastumisensa takia lopulta lähettänyt miehelle rakkaudentunnustuksen tekstiviestillä. Hän oli tuolloin vielä alakouluikäinen.
Mies oli vastannut lapselle lyhyellä viestillä. ”Kiitos, kiva kuulla”.
Vastaus oli ollut pettymys, sillä tyttö oli toivonut jotain enemmän.
Myöhemmin mies oli kuitenkin naisen mukaan tullut kertomaan, että hänkin rakastaa tyttöä.
Naisen kertoman mukaan mies lähti mukaan lapsen ihastukseen. Hän muun muassa alkoi pitää säännöllisesti yhteyttä tyttöön kahden kesken.
Mies viestitteli ja soitteli tytölle viikoittain. Naisen mukaan mies myös latasi saldoa hänen prepaid-liittymäänsä, jotta viestittely onnistuisi.
Paria vuotta myöhemmin mies alkoi kutsua tyttöä ”muruksi”. Tavallista oli, että mies pussaili poskelle ja halasi.
Hyväksikäyttö alkoi uimalassa
Tuomion perusteella varsinainen rikokseksi katsottu hyväksikäyttö alkoi alkukesästä 2009, kun miehen hellyydenosoitukset vaihtuivat seksuaalisiksi teoiksi. Tyttö oli tuolloin 15-vuotias.
Nainen kertoi oikeudessa, miten mies oli erään uimapaikan altaassa ehdottanut hänelle, että he kilpailisivat siitä, kumpi pidättää henkeä kauemmin veden alla.
Tyttö lähti kisaan innossaan. Miehellä oli mielessä jotain muuta.
Naisen kertoman mukaan mies oli veden alla yllättäen suudellut häntä suulle ja yrittänyt työntää kieltä hänen suuhunsa.
Nainen kuvaili, miten tilanne hämmensi ja järkytti kokematonta nuorta niin, että kylmät väreet juoksivat jaloista päähän saakka.
Kesälomien aikana mies jatkoi sopimattomia lähestymisyrityksiä.
Nainen kertoi oikeudessa, miten mies oli eräänä päivänä kutsunut hänet perheensä kotiin avuntarpeen varjolla. Sisällä mies oli vetänyt hänet lähelle ja yrittänyt suudella. Mies oli sanonut nauttineensa siitä, mitä uima-altaassa tapahtui.
Tämän jälkeen mies oli naisen mukaan useampaan otteeseen vetänyt hänet mukanaan huoneisiin, suudellut suulle ja kaulalle ja kosketellut sopimattomasti vaatteiden päältä.
Yritti pakottaa suuseksiin veden alla
Loppukesästä teot alkoivat edetä entistä pidemmälle.
Eräänä päivänä mies vei tytön työpaikalleen ja ryhtyi jälleen koskettelemaan.
Sen lisäksi mies oli myös hieronut penistään tytön reittä ja alapäätä vasten. Tyttö oli yrittänyt torjua miehen hellästi, mutta ei ollut uskaltanut vastustella enempää, koska pelkäsi miehen suuttuvan.
Lopulta mies oli laskenut tytön housut ja kosketellut hänen paljaita sukuelimiään. Mies oli myös yrittänyt nuolla tyttöä.
Naisen mukaan mies oli sanonut, että ”jos tossa takana olis sänky, kaataisin sut siihen”. Kotimatkalla mies oli vielä hieronut tytön reittä junassa.
Kaksikon välinen ikäero oli noin 30 vuotta.
Vielä saman kuun aikana mies oli naisen mukaan vienyt hänen neitsyytensä sormella. Tämä tapahtui, kun mies oli jälleen kutsunut tytön luokseen tekaistun syyn varjolla.
Tapahtunut oli järkyttänyt naista syvästi. Hän koki tapahtuneen jälkeen syyllisyyden ja häpeän tunteita, mutta myös fyysistä kipua.
Tuomion mukaan mies myöhemmin muun muassa pakotti tytön suuseksiin päästä kiinni pitäen ja yritti toisella kertaa pakottaa tytön suuseksiin erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan uimapaikan laiturin alla.
Nainen kertoi oikeudessa, miten oli jälkimmäisellä kerralla yrittänyt estellä miestä, mutta että mies oli työntänyt hänen päänsä veden alle väkisin ja yrittänyt laittaa penistä hänen suuhunsa.
Tyttö oli tilanteessa kokenut meinaavansa hukkua.
Vedestä päästyään tyttö oli sisuuntunut ja vetänyt shortsiensa kiristysnauhat niin kireälle, ettei mies saisi tungettua kättään shortseihin. Mies oli silti yrittänyt.
Henkisesti kuollut
Oikeudessa nainen kuvaili edelleen useita tilanteita, joissa mies pyrki toistuvasti tekemisiin hänen kanssaan – ja myös seksiin.
Loppuvuodesta mies oli ollut sukupuoliyhteydessä tytön kanssa ensimmäisen kerran. Tyttö ei ollut osannut panna vastaan.
Nainen kuvaili oikeudessa olleensa tapahtumien aikaan ”henkisesti niin kuollut”, että oli kyennyt vain tuijottamaan kattoon tai pitämään silmiään kiinni. Hän koki olevansa kuin nukke, jota toinen ihminen vain käytti.
Naisen mukaan mies oli yhdynnässä hänen kanssaan vielä monesti ennen 16-vuotissyntymäpäivää, ja myös sen jälkeen.
Naisen mukaan mies oli vannottanut häntä, ettei kukaan saisi kuulla tapahtuneesta ja ettei asioista saisi puhua, koska muuten hän joutuisi eroamaan vaimostaan.
Tyttö patosikin tapahtuneen sisäänsä pitkäksi aikaa.
Koulukuraattori ei vienyt asiaa eteenpäin
Tapahtumien jälkeisinä vuosina tyttö kertoi tapahtuneesta vain parhaalle ystävälleen. Lisäksi hän paljasti veljelleen joutuneensa miehen hyväksikäytön uhriksi, muttei avannut yksityiskohtia.
Vasta vuonna 2014 jo täysi-ikäistynyt nainen kertoi karusta kokemuksestaan aikuiselle, erään oppilaitoksen koulukuraattorille.
Keskustelu ei johtanut juuri mihinkään.
Asiakaskertomukseen kuraattori oli kirjannut keskustelleensa miehen ja tytön ”välisistä tapahtumista”. Hän ei kuitenkaan esimerkiksi ilmoittanut hyväksikäytöstä viranomaisille.
Kuraattori selitti tätä myöhemmin oikeudessa sillä, että nainen ei ollut itse halunnut tai kyennyt viemään asiaa eteenpäin.
Hänen mukaansa naisen oli ollut ”tosi vaikea puhua” asiasta, ja vaikutti siltä, että hän oli ensimmäinen ihminen, jolla nainen avautui.
Joka tapauksessa asia jäi.
Kului vuosia.
Vuonna 2017 päätti ottaa itse yhteyttä mieheen.
Hän kertoi oikeudessa, että hänen ajatuksenaan oli yrittää selvittää tapahtunutta miehen kanssa ja päästä siten käsittelemään ja työstämään tapahtunutta. Nainen kertoi, ettei saanut tällaista kokemusta yhteydenpidosta huolimatta.
Nainen koki, että ensimmäinen hänet vakavasti ottanut ihminen oli Helsingin Auroran sairaalan psykologi, jonka puheille nainen oli päässyt henkisen romahduksen myötä.
Psykologi halusi, että nainen tekee tapahtumista rikosilmoituksen. Hän myös ohjasi naisen kriisiavun pariin.
Loppuvuodesta 2018 nainen tekikin miehestä rikosilmoituksen.
Mies kiisti kaiken
Poliisitutkinta otti aikansa. Asia eteni käräjille vasta kolmisen vuotta myöhemmin, vuonna 2021.
Lähes kuusikymppistä alettiin syyttää törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Mies kiisti rikoksen jyrkästi.
Hän myönsi asuneensa tytön kanssa väitettyjen tapahtumien aikaan samassa naapurustossa, mutta kiisti kaikki teot, ja että hänen ja tytön välillä olisi koskaan tapahtunut mitään seksuaalista.
Miehen mukaan tyttö oli kesällä 2017 lähestynyt häntä ja kaksikko oli tavannut ja viestitellyt tämän jälkeen jonkin verran.
Miehen mukaan nainen oli noin vuotta myöhemmin lähestynyt häntä seksuaalisesti, mutta pettynyt kun hän oli torjunut naisen ja estänyt tämän puhelinnumeron.
Miehen mukaan nainen oli tehnyt rikosilmoituksen tämän jälkeen. Hän arveli, että rikosilmoitus saattoi olla seurausta torjutuksi tulemisesta.
Mies kuvaili oikeudessa, että yli kolme ja puoli vuotta sitten alkanut rikostutkinta oli rasittanut häntä toden teolla. Hän koki roikkuneensa yli kolme vuotta löysässä hirressä.
Todisteet
Oikeudessa kuultiin molempien osapuolten kertomukset tapahtumista. Lisäksi kuultiin naisen hyvää ystävää, jolle hän oli 2010-luvun alkupuolella kertonut hyväksikäytöstä sekä naisen veljeä. Lisäksi kuultiin naisen kanssa vuonna 2014 puhunutta koulukuraattoria.
Naisen lapsuudenystävä kertoi oikeudessa paitsi tilanteesta, jossa nainen kertoi hyväksikäytöstä, myös siitä, että oli itse kokenut miehen käytöksen naapuruston lasten seurassa erikoiseksi.
Hänen mukaansa mies oli usein tuppautunut lasten leikkeihin mukaan. Hän totesi, ettei lapsi osaa kiinnittää tällaiseen huomiota, mutta käytöksen poikkeavuus oli valjennut ajan myötä.
Henkilökuulemisten lisäksi oikeudessa oli kirjallisia todisteita.
Oikeudelle esiteltiin muun muassa erilaisia lääkärinlausuntoja sekä jonkin verran miehen ja naisen välistä viestinvaihtoa. Joitain viestejä oli väitetyn hyväksikäytön ajalta sekä etenkin myöhemmiltä vuosilta, jolloin nainen oli päättänyt ottaa mieheen uudelleen yhteyttä.
Lääkärin- ja psykologinlausunnoista kävi ilmi, että nainen oli kärsinyt tapahtumien jälkeisinä vuosina pahoista mielenterveysongelmista, ja että seksuaalinen hyväksikäyttö oli naisen mukaan hankaloittanut hänen elämäänsä merkittävästi.
Kirjallisina todisteina olleista viesteistä puolestaan selvisi, että mies oli lähetellyt naiselle hyvinkin seksuaalissävytteisiä viestejä vuosina 2017-2018.
– Mähän tuun jo pelkästä ajatuksesta, mies kirjoitti.
– Avustan sulle housuja jalkaan ja otan niitä pois. Sun sileä kostea pehmeä kohta on just mun hyväiltävänä. Sä oot niin kuuma ja väriset himosta. Nuolen ja näykkäilen sun nännejä ja rintoja.
Ja niin edelleen.
"Hyss, soita mulle jossain vaihees"
Miehen mukaan viesteissä oli kyse ”sanallisesta kilvoittelusta” ja siitä, että hän oli vain halunnut vastata naisen lähettämiin viesteihin, jotka olivat myös olleet seksuaalissävytteisiä.
Aiemmin lähetetyissä, vuosilta 2009-2011 säilyneissä viesteissä mies ei ollut ehdotellut naiselle suoraa seksuaalista kanssakäymistä.
Viestit kuitenkin kuulostavat silti luettuina vähintään erikoisilta ottaen huomioon, että ne oli lähetetty noin 15-vuotiaalle lapselle.
– Autatsä tossa mun kokovartalokuvassa kun oon saanut sixpackin kondikseen? mies oli eräällä kerralla tiedustellut tytöltä.
Naisen mukaan hän oli aikoinaan poistanut vanhoista viesteistä kaikista graafisimmat, koska halusi unohtaa tapahtuneen.
Oikeus kuitenkin kiinni huomiota säilyneisiin viesteihin, jossa tyttö esitti miehelle melko rohkeita kommentteja.
”Panettaa”, ”tulispa munaa” ja ”kortsui – me have none”.
– Never know, mies oli vastannut kryptisesti.
– When? tyttö tiedusteli.
– Shhh, hyss, soita mulle jossain vaihees, mies vastasi.
Myöhemmin mies oli tiedustellut, oliko tyttö tulossa hänen luokseen Helsingin keskustaan.
– Tuutsä Stadiin ennen 16.00?
– Olis kiva tsekata sut ihan livenäkin.
– Mä olin sun silmien sisällä viimex, mies jatkoi.
Viesteissä mies oli myös luvannut ladata tytölle prepaid-liittymän saldoa. Kun tyttö oli kertonut, ettei miehen tarvitsisi, hän oli vastannut:
– No en mä susta helpolla luovu, vaikka ootkin ihanan hymyilevän söpö (joskus).
Eräänä yönä mies oli puolestaan toivonut, että tyttö tulisi hänen viereensä. Tyttö oli vastannut, ettei voi. Mies oli kuitannut, että ”no siis fiktiivisesti vai mitä”.
Horjuva uskottavuus
Käräjäoikeus katsoi, että niin uudet kuin vanhatkin oikeudessa esitetyt viestit horjuttivat miehen puolustuksen uskottavuutta merkittävästi.
Olihan mies kuitenkin väittänyt, ettei hänen ja tytön välillä ollut koskaan tapahtunut mitään seksuaalista.
Viestit myös lisäsivät tytön kertomuksen uskottavuutta käräjäoikeuden silmissä.
– Vaikka on selvää, että 15–16-vuotias nuori sekä häntä 30 vuotta vanhempi mies voivat olla hyviä ystäviä ja läheisen aikuisen voivan toimia nuorelle luottamuksellisena tukihenkilönä, viittaa viestien sävy sinänsä käräjäoikeuden mielestä ”enempään”, oikeus perusteli.
Ylipäätään oikeus katsoi, että mikään tytön kertomuksessa ei viitannut siihen, että hän olisi tekaissut sen tai haluaisi esimerkiksi kostaa miehelle jostain.
Tytön kertomus oli oikeuden mielestä realistinen ja uskottavan tuntoinen. Tapahtumat katsottiin ajallisesti ja paikallisesti ”selvästikin hyvin mahdollisiksi”.
Kuulemisessaan nainen oli käynyt läpi tapahtumia lähes kokonaan vapaana kerrontana rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Hän oli kuvaillut tapahtumia luontevasti ja liioittelemattoman tuntuisesti sekä kyennyt vielä vastaamaan tapahtumien yksityiskohtia koskeviin lisäkysymyksiin, oikeus totesi.
Naisen uskottavuutta lisäsi myös se, että hän oli kuvaillut todentuntuisesti omia tuntemuksiaan sen suhteen, kuinka luottamus mieheen oli kehittynyt ja lopulta murentunut.
Entä jos?
Oikeuden täytyi silti todeta ääneen myös se, että lähtökohtaisesti ei voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että nainen olisi voinut keksiä koko tarinan, kuten mies väitti.
Oikeuden mukaan oli myös aihetta pohtia esimerkiksi sitä, olisiko mies uskaltanut toimia yhtä röyhkeästi, kuin nainen väitti hänen toimineen.
Miehen siis väitettiin esimerkiksi tehneen seksuaalisia tekoja alaikäiselle tytölle täysin julkisella uimapaikalla, aivan muiden ihmisten läheisyydessä.
Oikeus myönsi myös sen, että oikeusjutun asetelma oli täysin poikkeuksellinen.
Rikosilmoitus oli tehty vasta pitkän aikaa väitettyjen rikosten jälkeen, ja nainen oli itse vaiennut tapahtuneesta hyväksikäytön jälkeen.
Asiaa monin puolin pyöriteltyään oikeus kuitenkin päätyi uskomaan naista ja todistajina kuultuja henkilöitä.
– Tytön luotettavaksi arvioitu kertomus yhdessä usealta eri taholta tulevien, uskottavuutta tukevien tekijöiden kanssa muodostaa johdonmukaisen, loogisen sekä luontevasti pala palalta täydentyneen näyttökokonaisuuden, jossa ei ole ollut havaittavissa ristiriitaisuuksia tai kertomuksen osalta ilmeiseen liioitteluun viittaavia kohtia, käräjäoikeus perusteli.
Puolustus kaatui
Miehen puolustuksen pääväite, eli se, että nainen olisi päättänyt kostaa miehelle loppuvuoden 2018 jälkeen, pystyttiin sulkemaan pois pelkästään sillä, että nainen oli kertonut tapahtuneesta useammalle henkilölle, eli ystävälleen, veljelleen ja koulukuraattorille jo huomattavasti ennen tätä.
Miehen syyllisyydestä ei käräjäoikeuden mielestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä.
Epäselvyyttä ei jäänyt myöskään siitä, etteikö miehen teot olleet omiaan vahingoittamaan 15-vuotiaan kehitystä.
Hyväksikäyttö katsottiin törkeäksi. Perusteluina oli muun muassa, että miehellä oli erityinen luottamussuhde lapseen.
Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Sukupuoliyhteyksiä ja muita seksuaalisia tekoja oli ollut lukuisia. Hyväksikäyttö oli kestänyt lähes vuoden ja yksittäiset teot oli toteutettu suunnitelmallisesti. Uhrina oli seksuaalisesti täysin kokematon, herkkä nuori.
Mies käytti 30 vuotta vanhempana läheisenä aikuisena hyväkseen teinin luottamusta, ihastumista ja kokemattomuuttaan ja altisti tytön vakavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi – vain itsensä tyydyttämiseksi.
Käräjäoikeus totesi vielä loppuun, että mies oli toiminut häikäilemättömästi.
– Vastuu on aina aikuisella, joka ei saa antaa alle suojaikärajan olevan henkilön käyttäytyä aikuismaisemmin kuin mikä on henkilön ikätason mukaista, oikeus muistutti.
Ei aiempaa rikosrekisteriä
Käräjäoikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tässä tapauksessa kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta.
Tuomiota alennettiin noin 4-5 kuukaudella siitä syystä, että asia oli käsiteltävänä yli 12 vuotta tapahtumien jälkeen. Tuomio olisi siis voinut ollut kovempi, jos asiaa olisi päästy käsittelemään aikaisemmin.
Käräjäoikeus päätti, ettei miestä passiteta tuomiosta huolimatta heti vankilaan, sillä sen mukaan ei ole vaaraa, että mies esimerkiksi pakenisi mahdollista rangaistusta.
Ratkaisuun vaikutti myös, että mies oli ensikertalainen ja käy töissä. Lisäksi tuomio jäi lähelle kahden vuoden haamurajaa.
Vankeusrangaistuksen lisäksi mies määrättiin maksamaan asianomistajalle erilaisia vahingonkorvauksia yhteensä hieman yli 15 000 euroa.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Oikeudenkäynti saanee jatkoa, sillä miehen avustajan, asianajaja Heikki Uotilan mukaan tuomiosta aiotaan valittaa hovioikeuteen.
MTV Uutiset ei julkaise tuomitun miehen nimeä asianomistajan henkilöllisyyden suojelemiseksi.