Sadistinen murha olisi voinut jäädä tekemättä, jos mies olisi saatu aikaisemmin oikeuden eteen tekemästään törkeästä raiskauksesta.
Jyväskylän Pupuhuhdan vuoden 2020 murhasta tuomitun Jani Pekka Eemeli Kuivalaisen uutisoitiin saaneen murhatuomion jälkeen myös tuomion törkeän väkivaltaisesta raiskauksesta, joka tapahtui vuosia ennen henkirikosta. Pupuhuhdan murhassa Kuivalainen surmasi pitkäkestoisella väkivallalla silloisen seurustelukumppaninsa. Uhrin ruumis vietiin tekon jälkeen läheiselle kevyen liikenteen väylälle jälkien peittelemiseksi.
Törkeästä seksuaalirikoksesta ei ole tarkkoja tietoja, koska käräjäoikeus ratkaisi asian suljetuin ovin uhrin henkilöllisyyden turvaamiseksi. Julkaistusta julkisesta selosteesta käy kuitenkin ilmi, että Kuivalainen oli pitänyt uhria vankinaan useita päiviä, pahoinpidellen ja raiskaten tätä julmasti. Lopulta uhri pakeni piinaajansa kynsistä.
Aiemmin on ollut epäselvää, miksi huomattavasti ennen henkirikosta tehdystä julmasta seksuaalirikoksesta annettiin tuomio vasta vuosia myöhemmin, lähes vuotta murhatuomion jälkeen.
Lue myös: Jyväskylän Pupuhuhdan sadistisesta murhasta tuomitulle uusi tuomio julmasta seksuaalirikoksesta – viisi päivää pahoinpitelyä ja nöyryytystä
Pääsi vapaaksi tutkintavankeudesta runsaan kuukauden tutkinnan jälkeen
Tapausta tutkineen poliisilaitoksen viestinnästä kerrotaan, että kyseisen tapauksen tutkinnanjohtaja on jo jäänyt eläkkeelle. MTV Uutiset ei tavoittanut eläkkeelle jäänyttä poliisimiestä soittopyynnöstä huolimatta.
Poliisin vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että kyseinen rikos ei ollut paljastunut vasta henkirikostutkinnan yhteydessä, vaan se oli tullut poliisin tietoon jo tuoreeltaan hätäkeskusilmoituksen perusteella elo- ja syyskuun vaihteessa vuonna 2018.
Kuivalainen vangittiin syyskuussa vuonna 2018 ja käräjäoikeus päästi hänet vapaaksi tutkintavankeudesta 17. lokakuuta samana vuonna tämän oltua noin kuusi viikkoa vangittuna.
Oikeus: Miehen vankina pitämiselle ei enää edellytyksiä
MTV Uutisten haltuunsa saaman vapaaksipäästämispäätöksen mukaan poliisi vastusti Kuivalaisen vapauttamista, sillä tätä epäiltiin törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä raiskauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta. Törkeän vapaudenriiston minimituomio on neljä kuukautta, törkeän raiskauksen vähintään kaksi vuotta.
Kuivalaisen puolustus oli vaatinut vapauttamista, sillä rikosnimike oli keventynyt tapon yrityksestä törkeäksi pahoinpitelyksi. Puolustus myös piti matkustuskieltoa kohtuuttomana ja kertoi Kuivalaisen lasten olevan toisessa kaupungissa. Miehen todettiin myös jo tunnustaneen asioita ja vakuutettiin, ettei hän vaaranna esitutkintaa. Kuivalainen kertoi aikomuksenaan olevan asioidensa kuntoon hoitaminen.
Oikeus totesi, että vangitsemiselle on edelleen yleiset edellytykset, mutta todettiin, ettei Kuivalainen vapaana vaarantaisi esitutkintaa. Siten oikeus ei katsonut olevan enää erityisiä edellytyksiä pitää häntä vangittuna.
Mies pakoili oikeutta
Seksuaalirikostutkinta valmistui ja lähetettiin syyteharkintaan 11. tammikuuta vuonna 2019. Saman vuoden kesällä Kuivalainen kohtasi naisen, jonka kanssa aloitettu seurustelusuhde päättyi miehen tekemään murhaan Pupuhuhdassa.
Syyteharkinta kesti pitkään, ja syyte törkeästä raiskauksesta nostettiin vasta 25. syyskuuta 2019. Syyteharkinnan aikana oli tehty sekä syyttäjän että asianomistajat pyytämää lisätutkintaa, mikä osaltaan venytti syyteharkintaa.
Lopulta Kuivalainen yritettiin haastaa oikeuden pääkäsittelyyn ensi kerran marraskuussa 2019, mutta tässä ei onnistuttu. Mies ei tavoitettu asian hoitamista varten.
– Vastaajan tavoittamisessa haastamista varten on ollut vaikeuksia, syyttäjänlaitoksesta kerrotaan MTV Uutisille sähköpostitse.
Kuivalainen onnistui pakoilemaan haastetta yli vuoden. Hänet saatiin haastettua vasta, kun hän oli vapautensa menettäneenä Pupuhuhdan henkirikoksen johdosta joulukuussa 2020.
Olisiko murha voitu välttää?
Poikkeuksellisen törkeän seksuaalirikoksen tehnyt Kuivalainen ei ehkä olisi koskaan tehnyt sadistiseksikin luonnehdittua Pupuhuhdan murhaa, jos hänet olisi saatu haastettua oikeuteen jo aiemmin, eikä tuomiota oli annettu vasta kolmea vuotta teon jälkeen. Haastemiehen pakoilun ansiosta Kuivalaisen aiempaa rikosta ei saatu käsiteltyä ja miestä vankilaan ennen kun oli jo liian myöhäistä.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että tapauksen rikosprosessissa on mennyt liian pitkä aika jo rikoksen vakavuus huomioon ottaen. Hän ihmettelee myös tutkinnan kestoa. Mitä vakavampi on rikosnimike, sitä nopeammin tutkinta ja syyteharkinta pitäisi hoitaa. Tapauksessa rikoksen loppumisesta tutkinnan valmistumiseen kesti yli kolme kuukautta. Syyteharkinta kesti taas yli kahdeksan kuukautta.
– Syyteharkinta on kestänyt liian kauan noin vakavasta rikoksesta eikä henkilöä ole tavoitettu kohtuullisessa ajassa syyteharkinnan valmistumisesta. Se on kohtuuton aika uhrinkin odottaa oikeudenkäyntiä, Tolvanen sanoo.
Hän muistuttaa, että pitkät käsittelyajat on koettu suureksi ongelmaksi erityisesti seksuaalirikoksissa, sillä uhri ei monesti pääse käsittelemään tapahtunutta ja sen aiheuttamaa traumaa ennen, kun asia on saatu oikeudessa käsiteltyä.
– Kyllä voin sanoa, että on ollut liian pitkä tämä aika.
Lue myös: Äiti sai oudon kuvaviestin ja pelkäsi vävykokelastaan – myöhemmin mies hakkasi tyttären hengiltä Jyväskylässä
Olisiko raiskaaja voitu tavoittaa nopeammin?
Eniten oikeudenkäyntiä hidasti kuitenkin se, että Kuivalaista ei saatu haastettua oikeuteen teoistaan. Tolvasen mukaan paras olisi, jos haaste voitaisiin antaa tutkintavankeuden lopuksi, mutta tutkinnan kestäessä ei vangitsemista ole aina mahdollista jatkaa.
Hänen mukaansa henkilön tavoittamista voidaan helpottaa sen jälkeen matkustuskielloilla tai tehostettuun matkustuskieltoon liittyvällä sähköisellä valvonnalla, mutta jos tutkinta ja syyteharkinta kestävät pitkään, ei niitäkään voi jatkaa määrättömästi. Matkustuskieltoon määrättyä vastaan pitäisi syyte nostaa pääsääntöisesti 60 päivän kuluessa, tosin syytteen nostamisen määräaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa.
Käräjäoikeuden vapauttamispäätöksen perusteella Kuivalaisen puolustus suhtautui myönteisesti matkustuskiellon käyttöön.
Näiden keinojen tarkoituksena on juuri estää se, ettei henkilö ole tavoittamattomissa haastetta antaessa. Nyt Kuivalainen päätyi kateisiin.
Tällaisessa tilanteessa henkilö monesti etsintäkuulutetaan. Käytännössä on Tolvasen mukaan kuitenkin sattumanvaraista, kuinka aktiivisesti etsintäkuulutettu henkilö on etsinnässä. Kaupunkien kasvaessa ja poliisin keskittämien myötä ei virkavallalla ole Tolvasen mukaan enää samanlaista paikallistuntemusta siitä, keitä missäkin alueilla asuu ja liikkuu.
– Tavallisin tapaus on, että henkilö jää jonkun toisen poliisitehtävän yhteydessä kiinni, esimerkiksi rattijuopumuksesta, Tolvanen kertoo.
Nytkin Kuivalainen tavattiin poliisitehtävän yhteydessä hänen jäätyään kiinni murhattuaan toisen ihmisen.
Sitä, mitä olisi ja ei olisi tapahtunut, jos virkavalta olisi toiminut toisin, ei Tolvanen lähde arvailemaan.
Lue myös: Mies murhasi avovaimonsa sadistisesti Jyväskylässä – ruumiin siirrossa auttanut kaveri esitti hätäpuhelussa viatonta sivullista
Runsaan vuoden vapaus päättyi murhaan
Jyväskylän Pupuhuhdan murha tapahtui joulukuun alussa 2020 ja käräjäoikeus tuomitsi Jani Pekka Eemeli Kuivalaisen teosta elinkautiseen vankeuteen elokuussa 2021. Tuomio vuonna 2018 tapahtuneesta törkeästä vapaudenriistosta, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä raiskauksesta tuli syyskuussa 2021.
Murhatuomion jälkeen annettu tuomio raiskauksesta ei vaikuta suoranaisesti Kuivalaisen vankeustuomioon, sillä elinkautinen vankeustuomio ei paperilla voi pidentyä. Tuomiolla kuitenkin on mitä luultavimmin vaikutusta vuosien päästä silloin, jos Kuivalainen hakee pääsyä ehdonalaiseen vapauteen ja oikeus arvioi, voiko miestä päättää vapaalle.
Kuivalaisen oikeuden pakoilusta uutisoi aiemmin Iltalehti.
Lue myös: Syyte: Mies teippasi naisen puolustuskyvyttömäksi kotiinsa Jyväskylässä ja murhasi raa’asti – teko kesti tunteja
3:13
Kuuntele: Pupuhuhdan murhassa surmaajan kaveri soitti hätäkeskukseen ja esitti löytäneensä uhrin sattumalta – katso kuvat rikospaikalta