Pokeriammattilainen: Älä koskaan pelaa velkarahalla

Pokeriammattilainen Aki Pyysingin mukaan etukäteen asetettu pelibudjetti ja pelien ymmärtäminen pienentävät ongelmariskiä.

- Pelaa vain sellaisella rahalla, mikä on varaa hävitä. Ja sitten yleisellä tasolla olisi hyvä jos oltaisiin rehellisiä sen suhteen, mitä niistä peleistä voi voittaa. Onnenpeleistä kun ei pitkällä juoksulla voi voittaa mitenkään, Pyysing muistuttaa.  

Aki Pyysing ei koskaan pelaa velkarahalla eikä suosittele sitä muillekaan.

Suomalaiset innokasta pelikansaa

Suomalaiset ovat poikkeuksellisen innokasta pelikansaa. Neljä viidestä yli 15-vuotiaasta suomalaisesta on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana. Riskipelaaja poikkeaa kuitenkin peruslottorivintäyttäjästä.

Ehkäisevän päihdetyön Arpa-projekti yrittää auttaa rahapeliongelmien ennaltaehkäisemisessä. Se esitteli tänään mm. listansa rahapelaamisen riskikulutuksen tunnusmerkeistä.

- Riskikuluttaja on pelaaja, joka omiin mahdollisuuksiinsa nähden käyttää pelaamiseensa paljon aikaa tai rahaa tai molempia, ja jolle mahdollisesti aiheutuu pelaamisesta jotakin taloudellisia, sosiaalisia ongelmia tai ongelmia työssä, opiskelussa, kertoo projektipäällikkö Tapio Jaakkola.

Selkeitä riskikulutuksen tuntomerkkejä ovat, että henkilö pelaa useammin kuin muutamasti kuukaudessa, pelaa neljää tai useampaa erilaista rahapeliä sekä se, että pelaa korkean riskin rahapelejä eli esimerkiksi raha-automaatteja tai kasinopelejä.

Riskipelaajista merkittävä osa on joskus kokenut jonkinlaista haittaa, esimerkiksi yrittänyt voittaa hävittyjä rahoja takaisin tai tuntenut pelaamisesta syyllisyyttä. Tällaisilla ihmisillä riski varsinaisen peliongelman synnylle on suuri. Ongelma on luonnollisesti jo olemassa, kun pelaaja ei pysty hallitsemaan rahankäyttöään.

Matkatyö altistaa peliongelmalle

Rahapelaamiseen vaikuttavat myös yllättävät asiat. Esimerkiksi tietynlaisissa töissä peliongelman syntymisen riski on poikkeuksellisen suuri.

- Tällainen riski on henkilöillä, jotka omalla työpaikallaan joutuvat tekemisiin rahapelien tai pelaamisen kanssa esimerkiksi ravintoloissa. Sen lisäksi tiedämme tutkimuksista, että henkilöt, jotka matkustavat yli 100 päivää vuodessa tai tekevät kolmivuorotyötä tai epäsäännöllisiä työaikoja, altistuvat sille, että vapaa-aikana niitä pelejä käytetään rentoutumiseen, Tapio Jaakkola kuvailee.