Poliisi kielsi PKK:n ja sen läheisten järjestöjen tunnukset kokoontumislain perusteella – arvioidaan tapaus kerrallaan

– Kävimme neuvotteluja (mielenosoituksen) järjestäjän kanssa, ettei PKK:n tunnuksia lähtisi liikkeelle, Porola sanoo. 

Hänen mukaansa poliisi neuvotteli siitä, että tunnukset voisivat jäädä Narinkkatorille, mutta eivät etenisi siitä, koska vastamielenosoituksen joukot saattaisivat provosoitua.

– He päätyivät siihen, että jättävät liput autoihinsa ja osallistuvat marssiin, Porola sanoo.

Iltalehden mukaan kielto koski PKK:n lisäksi kurdijärjestöjä YPG, YPJ, PYD, KCK ja PJAK.

– Kielto koski PKK:n tunnustamia tunnuksia. Helsinki ilman natseja -kulkueessa oli lippuja ja tunnuksia vaikka kuinka paljon. Se, mistä keskustelua eilen käytiin, ovat PKK:n järjestöjä, Porola sanoo.

Hän kertoo tunnusten olevan Helsingin poliisille tuttuja, sillä kurdijärjestöt ovat liehuttaneet niitä Helsingissä mielenosoituksissa aiemminkin.

PKK:n ja muiden kurdijärjestöjen liput eivät Porolan mukaan ole nyt lopullisesti kiellettyjä.

– Jos on tällaisia vastakkainasetteluolettamia ja uhkia, niin silloin se on mahdollista. Mutta tämä ei ole kategorinen päätös, että aina kun näemme lippuja jossain, niin ne lähtevät. Vaan kokonaisarviointi tehdään tilanteeseen sopivaksi.

Lue myös: MTV seurasi itsenäisyyspäivän mielenosoituksia

Lipun odotettiin kuumentavan tunteita

Porolan mukaan kielto perustuu kokoontumislakiin ja hän teki päätöksen itse.

– Poliisilla on kokoontumislain säännösten mukainen mahdollisuus antaa ohjeita ja määräyksiä.

Porola kertoo, että päätös toimitetaan järjestäjälle kirjallisena, järjestäjän pyynnöstä. Keskiviikkona aamupäivällä sitä ei ollut vielä tehty.

Itsenäisyyspäivänä vuosi sitten PKK:n liput sallittiin mielenosoituksessa. Porolan mukaan viime vuonna tilannetta ei pidetty etukäteen niin uhkaavana, että liput olisi kielletty.

Lue myös: Terrori-isku Istanbuliin antoi Erdoganille uuden esimerkin Nato-kovistella Suomea ja Ruotsia – "Ruotsissakin mietitään tarkemmin, millaisesta uhasta on kyse"

Hän toteaa, että PKK on EU:n terrorististen järjestöjen listalla.

– Se tekee asetelmasta sellaisen, että joku voi kiihtyä siitä, että täällä on terroristijärjestön lippu. Ja niinkin, että onko meillä myös terroristeja.

Porola kiistää, että kielto liittyisi Suomen Nato-hakemukseen ja siihen, että Turkki on ollut aktiivinen PKK:n tuomitsemisessa.

– Me emme tee politiikkaa.

Lue myös: Miksi Turkki kiristää kurdeilla Suomen Nato-jäsenyyttä? "Erdogan luo lisää valtaa, jotta voi tehdä Lähi-Idässä mitä haluaa"

Poliisilla kokemusta, että PKK:n tunnukset herättäneet tunteita

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksia seuranneiden toimittajien mukaan äärioikeistolaisessa Suomi herää -kulkueessa oli mukana muutamia ihmisiä, joiden asusteissa oli natsisymboleja.

Vuoden 2018 itsenäisyyspäivänä poliisi takavarikoi hakaristiliput mielenosoittajilta. Joukko mielenosoittajia sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet viime vuoden elokuussa, mutta asiassa on valitettu hovioikeuteen.

Lue lisää: Hovioikeus arvioi, ovatko hakaristiliput sallittuja Suomen katukuvassa – käräjillä syytteet kaatuivat 

Porolan mukaan poliisi ei tänä vuonna poistanut symboleja, koska ei huomannut niitä. Muita kuin PKK:n ja kurdijärjestöjen tunnuksia ei itsenäisyyspäivän iltana Porolan mukaan pyydetty poistamaan mielenosoituksista. Tämä oli hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun PKK:n tunnuksia pyydettiin jättämään pois. Heikki Porola kertoo, että poliisilla on kokemusta siitä, että PKK:n tunnukset ovat herättäneet tunteita aiemminkin.

– On kokemusta, että voi herättää tunteita, ja tässä oli leimahtamisen vaara.

Porola kertoo viittaavansa vuosien aikana olleisiin mielenosoitustilanteisiin.