Poliisi suojelee Convoy-mielenosoituksen järjestäjän tai järjestäjien henkilöllisyyttä. Perusteluiksi kerrotaan kansalaisoikeudet. Oikeusoppineet ovat kritisoineet poliisin ratkaisua.
Viikonloppuna Helsingissä järjestetystä Convoy-mielenosoituksesta vietiin poliisin mukaan kymmeniä ihmisiä putkaan häiriökäyttäytymisen takia. Mannerheimintielle valuneet mielenosoittajat katkaisivat liikenteen, ja perjantaina loppuillasta poliisi hinautti tien tukkeeksi pysäköidyt autot pois.
Mielenosoittajat häiritsivät paitsi poliisin työtä, myös paikalle töihin kutsuttuja hinausautojen kuljettajia. Myös media sai osansa. MTV Uutisten toimittaja Sanna Voltti kirjoitti kommentissaan viikonloppuna, että hänen työtään häirittiin mielenosoituksessa jatkuvasti. Iltalehden toimittajalta vietiin mikrofoni ja myöhemmin käytiin käsiksi.
Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola kertoo, että mielenosoittajien joukosta muun muassa heiteltiin poliiseja juomapulloilla ja -tölkeillä sekä lumi- ja jääkokkareilla. Osa teoista kohdistui ratsupoliiseihin.
– Sieltä myös ammuttiin ilotulitusraketteja viranomaisia päin. Siellä oli tietysti ratsupoliisi jossain välissä.
1:01
Porolan mukaan tapahtumasta kirjattiin rikosilmoituksia. Rikosnimikkeinä on muun muassa pahoinpitelyitä.
– Siinä tapahtui enimmäkseen tavalliseen viikonloppurähinään liittyviä rikoksia. Pahoinpitelyjä, viranomaisten vastustamista ja yleistä häröilyä.
Lue myös: Hinausautot joutuivat Convoy-protestoijien vihan kohteeksi – rengas puhkaistiin, Google-arvosteluista muodostunut taistelukenttä
Poliisi salaa järjestäjän
Viikonlopun aikana sosiaalisessa mediassa virisi keskustelu häiriöitä poikineen tapahtuman järjestäjästä. Poliisi ei ole suostunut kertomaan, kuka mielenosoituksen takana oli.
Poliisi otti Twitterissä kannan, jonka mukaan se ei aio paljastaa mielenosoituksen järjestäjää tämän henkilöllisyyden suojelemiseksi.
Kanta pitää edelleen.
– Kannassa pysytään. Tässä suojellaan yksityishenkilöitä, ja poliittisia kansalaisoikeuksia, ylikomisario Porola kommentoi MTV Uutisille.
– Siitä voisi antaa käytännönläheisen esimerkin. Olisiko oikein, että turvapaikanhakija haluaisi osoittaa mieltä omaa maataan vastaan tai puolesta ja me kertoisimme, että se oli tämä ja tämä henkilö? Porola pohtii.
Porolan mukaan salauslinja on ollut poliisilla niin kauan kuin hän muistaa. Hänen mukaansa taustalla on "kansainvälisiä säädöksiä", jotka turvaavat mielipiteenvapauden.
– Nyt puhutaan mielipiteenvapaudesta, ja silloin pitää pystyä osoittamaan mieltään, vaikka olisi uhanalaisessa tilanteessa.
Porolan mukaan järjestävä taho voitaisiin kertoa julkisuuteen siinä tapauksessa, että taustalla olisi esimerkiksi rekisteröity puolue tai muu laajempi taho.
"Tarvitsisi ehdottomasti tuomioistuimen tai laillisuusvalvojan kannanoton"
Oikeusoppineet kritisoivat poliisin linjaa.
Poliisi vetosi viikonloppuna julkisuuslain 24. pykälän kohtaan 32, jonka mukaan salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa henkilön poliittinen vakaumus, elintavat, osallistuminen yhdistystoimintaan tai harrastukset ja perhe-elämä.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kommentoi Twitterissä viikonloppuna, että poliisin tapa tulkita julkisuuslakia on ongelmallinen. Hänen näkemyksensä mukaan poliisi laventaa julkisuuslain tulkinta.
– Julkisuuslain esitöiden mukaan salassa pidettäviä asioita on tulkittava supistavasti. Esityöt antavat tukea pikemminkin toisenlaiselle tulkinnalle.
– Mielenosoituksen järjestäminen tapahtuu julkisesti, siinä mielessä se sopii erittäin heikostai 32. pykälän puitteisiin.
Hänen mukaansa asiasta ei ole laillisuusvalvojan tai oikeusistuimen kantaa.
– Asia on tulkinnanvarainen ja tarvitsisi ehdottomasti tuomioistuimen tai laillisuusvalvojan kannanoton.
Rautiaisen mukaan demokratiassa lähtökohtana on, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia. Jos poliisille on jätetty mielenosoituksesta kokoontumislain mukainen ilmoitus, järjestäjän nimen tulisi sen myötä olla julkinen.